Valimoalan koulutus jatkuu Tampereella

Valimoalan osaamiskeskuksen avajaisissa 24. helmikuuta koulutustarkastaja Jani Nieminen TAKK:sta (vas.), professori Juhani Orkas Aalto-yliopistosta ja TAKK:n rehtori Teppo Tapani. Kuva Marjo Nieminen / TAKK

Valimoalan osaamiskeskuksen avajaisissa 24. helmikuuta koulutustarkastaja Jani Nieminen TAKK:sta (vas.), professori Juhani Orkas Aalto-yliopistosta ja TAKK:n rehtori Teppo Tapani. Kuva Marjo Nieminen / TAKK

Suomen huoltovarmuuden kannalta tärkeä valimoalan ammatillinen koulutus jatkuu Tampereella. Vastuun siitä ja alan kehittämisestä laajemminkin ottivat TAKK ja valimoalan osaamiskeskus.

Valimoalan ammatillinen koulutus päättyi Tampereen seudun ammattiopistossa Tredussa, mutta vastuun koulutuksen jatkamisesta Pirkanmaalla otti Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK. Se vie koulutusta nyt eteenpäin laajemminkin: valimoalan osaamiskeskus kokoaa yhteen ammatillisen toisen asteen koulutuksen sekä yliopisto- ja ammattikorkeakoulutasot.

– Valimoalan ammatillisen koulutuksen jatkuminen on tärkeää. Tällä hetkellä alalle ei valmistu lainkaan osaajia, vaan yritysten on koulutettava uudet työntekijät itse. Tämä koskee kaikkia työntekijäryhmiä ammattityöntekijästä suunnitteluun, kertoo teollisuusvaluja valmistavan Peiron Oy:n toimitusjohtaja ja Valimoteollisuus ry:n puheenjohtaja Marko Telenius.

TAKK on ainoa valimotekniikan ammatillinen kouluttaja Suomessa. Korkea-asteella on tarjolla yksittäisiä valimotekniikan opintojaksoja Aalto-yliopistossa, Tampereen yliopistossa ja Tampereen ammattikorkeakoulussa.

Koulutuksen ja työelämän hybridimalli

TAKK:iin valmistunut valimo on Suomen ainoa teknisesti teollisuusvalimoa vastaava opetus- ja tutkimusympäristö. Sen rakentamiseen saatiin strategiarahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Samoihin tiloihin valimon kanssa muutti vuokralaiseksi valualan yritys Hetitec Oy. Se mahdollistaa tilojen tehokkaan käytön.

– Tämän tyyppiset hybridiratkaisut varmasti yleistyvät jatkossa, uskoo TAKK:n rehtori Teppo Tapani.

– Ala kehittyy voimallisesti ja yhteistyökuviolla pystytään varmistamaan, että koulutuksissa on käytössä ajanmukainen – jopa ennakoiva varustus. Koulutus ja työelämä elävät rinnakkain tiiviissä vuorovaikutuksessa.

Ammatilliset koulutukset toteutetaan oppisopimuksella, ja lähipäivät voidaan järjestää joustavasti yritysten tiloissa, verkon yli tai Tampereella.

– Prosessiteollisuuden ammattitutkinto vahvistaa ja laajentaa alalla jo työskentelevien osaamista. Tarjolle tulee myös lisä- ja täydennyskoulutusta, muun muassa menetelmäsuunnittelusta ja metallurgiasta, kertoo TAKK:n valimoalan koulutussuunnittelija Jouni Lehto.

TAKK:n koulutustarkastaja Jani Nieminen (vas.) ja Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen iloitsivat valimoalan osaamiskeskuksen avajaisissa valimoalan koulutuksen turvaamisesta Pirkanmaalla. Kuva Marjo Nieminen / TAKK

TAKK:n koulutustarkastaja Jani Nieminen (vas.) ja Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen iloitsivat valimoalan osaamiskeskuksen avajaisissa valimoalan koulutuksen turvaamisesta Pirkanmaalla. Kuva Marjo Nieminen / TAKK

Koulutus palvelee koko Suomea

Vaikka kymmenen viime vuoden aikana valimoteollisuuden tuotanto on vähentynyt Suomessa, alalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Uuden osaamiskeskuksen ansiosta voidaan jatkossa järjestää myös rekrytoivia koulutuksia, joiden tavoitteena on taata osaavat työntekijät yrityksiin.

Valimoala työllistää Suomessa suoraan vajaat 2000 henkilöä, mutta välillinen työllisyysvaikutus on huomattavasti suurempi. Valua käyttävä teollisuus, kuten Wärtsilä, Valmet, Metso, Kone ja Nokia, työllistävät Suomessa kaikkiaan noin 120 000 työntekijää.

Telenius sanoo, että ala itsessään on Suomessa sen verran pieni, että koulutuksen ja tutkimuksen keskittäminen yhteen paikkaan on järkevää.

– Koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa on tärkeä varmistaa, että koulutus palvelee koko Suomea – kaikkia paikkakuntia, joissa valimoita on.