Tutustukaa tehtaisiin!


Jos nykyaikainen teollisuusympäristö ei ole tuttu, kannattaa mennä tutustumaan. Tältä näyttää esimerkiksi Agco Powerin tehdassalissa. Kuva Agco Power

Tampere Business Forumissa Suomen historian professori Pertti Haapala kertoi, miten jo 1800-luvun lopulla Tamperetta brändättiin teollisuuskaupunkina ja saksalaisia matkailijoitakin kehotettiin vierailemaan Tampereen tehtaissa. Sama kehotus on paikallaan nytkin, kun teollisuusyritykset potevat osaajapulaa, eivätkä nuoret tunne teollisuuden töitä tai työoloja.

Tampere Business Forumissa puhuttiin painokkaasti tamperelaisen teollisuuden historiasta ja tulevaisuudesta. Ja syytä onkin: kunniakas teollisuushistoria velvoittaa ja – vuoden 2018 tietojen mukaan – Pirkanmaan eri toimialojen 38 miljardin euron liikevaihdosta teollisuus tuo liki 12 miljardia.

Pertti Haapalan historiakatsaus osoitti, että Tampere on ollut teknologisten keksintöjen tekijä, kansainvälisten osaajien globaalisti kauppaa käyvä kaupunki parisataa vuotta. Entäpä tulevaisuus?

– Tulevaisuuden aloittaminen on aina vaikeaa, se ei tule itsestään, pitää uskaltaa tehdä uutta. Tampereella esimerkiksi luotiin kovanluokan signaalinkäsittelyn osaamista ja vasta sitten sille syntyivät markkinat. Uuteen teknologiaan on investoitava, vaikkei tiedettäisi, mihin se johtaa, Haapala sanoi.

Hän luetteli joukon tuttuja tekijöitä, jotka tulevaisuuden menestystä turvaavat – ja huomautti, että esimerkiksi ilmastonmuutos tai väestörakenteen muutos on pakko hoitaa kuntoon, niitä ei pitäisi politisoida.
– Yhtä uutta megatrendiäkin ehdotan. Se olisi järjenkäyttö.


Pormestari Lauri Lyly korosti avauspuheenvuorossaan teollisuuden ja yritysten merkitystä Tampereelle, ja sitä on tarkoitus avata kaupunkilaisillekin. Suunnitelmissa on Tampere-päivän yhteydessä tuoda Keskustorille alueen teollisuuden tuotteita nähtäväksi. Juttuseurana Tampere Business Forumissa Tampereen yliopiston työelämäprofessori ja seminaarin paneelin moderaattori Matti Apunen (vas.) ja Tampereen yliopiston Suomen historian professori Pertti Haapala.Kuva Annikaisa Knuutila

Määrä ei riitä ja
laadussakin parannettavaa

Tampere Business Forumin paneelissa käännettiin katseet tulevaan, ja yksi iso musta pilvi taivaanrannalla on osaajapula.

– Osaavan työvoiman saatavuus perinteisessä valmistavassa teollisuudessa on totta. Koneistajista on koko ajan puute, eikä koulutuksesta valmistuvien laatukaan riitä. Nykysysteemi sysää koulutusvastuuta yhä enemmän yrityksille, mikäs siinä, mutta oppilaitoksilta kaipaamme kyllä panostamista osaamiseen, sanoi Agco Powerin toimitusjohtaja Juha Tervala.

TAMKin konetekniikan koulutuksen ja teollisuusteknologian yksikönjohtaja Hannu Kivilinna kertoi, että kone- ja metallilinjojen opiskelijamäärät ovat pudonneet kymmenesosaan kymmenen vuoden takaisesta.

– Määrä ei riitä edes oman alueen työntekijätarpeeseen.

Laatuun puuttui myös Valmetin Energia-liiketoimintayksikön johtaja Kai Janhunen.

– Oppilaitoksista ei tekijöitä tule eikä heitä edes kouluteta riittävälle perustasolle. Mutta kun tekijöitä tehtaalle saadaan, he ovat kohtuullisen tyytyväisiä. Proaktiivisesti pitäisi kouluttaa aloille, joilla on kysyntää. Teknologiateollisuudessa kilpailukyvyn ydin on osaaminen, ja sinä päivänä kun keihäänkärjissämme osaaminen heikkenee, heikkenee myös kilpailukykymme.

Tampereen kaupungin kasvupalvelujohtaja Irene Impiö muistutti, että myös olemassa olevan henkilöstön osaamisesta huolen pitäminen on tärkeää.


Vastuullisuus, vuorovaikutustaidot ja tiimityö ovat työelämässä tarvittavia taitoja, arvioivat Tampere Business Forumin panelistit, yksikönjohtaja Hannu Kivilinna TAMKista (vas.), johtaja Kai Janhunen Valmetilta, kasvupalvelujohtaja Irene Impiö Tampereen kaupungilta, professori Johanna Kujala Tampereen yliopistosta, toimitusjohtaja Juha Tervala Agco Powerilta ja Chief Digital Officer Juha Latvala Insta Groupilta. Kuva Annikaisa Knuutila

Mielikuva on eri asia
kuin todellisuus

Teollisuustyöpaikat eivät siis houkuta nuoria – missä vika? Onko työnantajakuva kohdallaan? Tunnetaanko teollisuuden työpaikkoja – ja työoloja?

Juha Tervala arvioi, että yksi suuri syy vetovoiman puutteeseen on median välittämä vanhakantainen kuva teollisuudesta pölyisenä, mustana ja hitsauskipinöiden valaisemana työpaikkana.

– Kun nuoria – tai heidän vanhempiaan – saadaan käymään tehtaalla, he hämmästyvät: ”Onpas täällä siistiä!”

Insta Groupin Digital Chief Officer Juha Latvala komppaa: mielikuva on eri kuin todellisuus.

Kasvupalvelujohtaja Irene Impiö halusi tietää, mistä mielikuva johtuu ja ehdotti somekanavien ja Tubeconin tapaisten tilaisuuksien hyödyntämistä teollisuustyöpaikkojen markkinoinnissa nuorille.


Tampereen Tiivisteteollisuuden toimitusjohtaja Aleksi Arpiainen kertoi perheyhtiön tarinan, jota vie nyt omalla johtajakaudellaan kohti älyllistämistä, uutta kansainvälistymisen vaihetta ja tarinallistamista. – Tulevaisuudessa ei oikeastaan ole mitään tärkeämpää kuin henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi. Sitä varten juuri tänään, 31. tammikuuta avasimme Business Campuksen kanssa toteutettavan TT-Akatemian. Yritysten on oltava valmiita keksimään omia keinoja ja panostamaan koulutukseen. Kuva Annikaisa Knuutila


Tampere Business Forumin 2020 järjestivät Tampereen kauppakamari, Business Tampere ja Tampereen kaupunki. Viime vuonna Forumissa puhuttiin investoinneista, tänä vuonna teemana oli teollisuuden pitkä historia ja seuraavat sata vuotta. Tapahtuma oli osa Tampere Smart City Weekiä.Kuva Annikaisa Knuutila

Tulevaisuuden kompetensseja työelämään? Insinöörin mielestä voittaja on se, joka saa aikaan. Puhujia ja ajattelijoita riittää, harvemmassa ovat ne, jotka saavat aikaan muutoksia.”
Johtaja Kai Janhunen, Valmetin Energia-liiketoimintayksikkö

”Rohkeus ja uteliaisuus on pantava peliin, jos aikoo tulevaisuudessa menestyä. Tärkeimpiä taitoja on hirvittävä halu muuttua koko ajan.” Toimitusjohtaja Jukka Kurttila, Finlayson

Teksti Annikaisa Knuutila

Lue lisää Tampere Business Forumista täältä.

 

Scroll to Top