Taru Puukko konsultoi teknostressistä ja purkaa sen syntymekanismeja työyhteisöjen tukena. Hän suosittelee perehtymään teknostressiin varsinkin yritysten järjestelmäuudistuksia suunniteltaessa.
Teknostressi on toistaiseksi huonosti tunnistettu ilmiö, ”kuin työyhteisöjen sokea piste”. Se oireilee monin tavoin, eikä pelkkä ruutuajan rajoittaminen riitä sen taltuttamiseen.
Työyhteisöjen valmentaja Taru Puukko kertoo, kuinka hän muutama vuosi sitten koki ahaa-elämyksen aivotutkija Minna Huotilaisen luennolla.
– Kuulin silloin ensi kertaa käsitteen kognitiivinen ergonomia. Tällä tarkoitetaan ihmisen mielen, tarkemmin tiedonkäsittelyn toiminnan, mahdollisuuksien ja rajoitteiden huomioon ottamista työssä. Luento sytytti päässäni ison lampun. Olin ollut juuri sometauolla ja huomannut sen seurauksena positiivisia vaikutuksia itsessäni. Keskittymiseni oli parantunut, samoin tuottavuuteni.
– Tajusin pian, ettei kyse ole pelkästään sosiaalisen median käytön rajoittamisesta vaan jostakin isommasta. Meillä on ympärillämme valtavasti teknologiaa, ja käytämme päivittäin lukuisia tietojärjestelmiä. Ne ovat yksi arjen suurimpia kuormittajia, vaikka niiden perimmäisenä tarkoituksena on helpottaa työtämme ja elämäämme.
Oivallusten innostamana Taru alkoi perehtyä asiaan. Nykyisin hän auttaa organisaatioita teknostressin vähentämisessä erityisesti järjestelmäuudistuksissa ja muutoshankkeissa Lost in Data Company -yrityksessään.
Teknostressin torjunta on koko työyhteisön asia
Mitä teknostressi sitten on ja miten se oireilee? Taru Puukko kuvaa ilmiötä monitahoiseksi.
– Teknostressi on osa arjen kokonaiskuormitusta. Koska teknologiaa on kaikkialla, myös teknostressiä on hyvä tarkastella eri toimintaympäristöissä.
– Ubiikilla teknostressillä viitataan yleiseen teknostressiin, joka liittyy lähes kaikkialla läsnä olevaan tietotekniikkaan ja -verkkoihin, joihin olemme kytköksissä. Yleisen teknostressin vastinpari on työperäinen teknostressi, joka liittyy työssä käytettäviin teknologioihin, it-järjestelmiin ja laitteisiin.
– Omilla valinnoilla, esimerkiksi ruutuajan seuraamisella tai älypuhelimen notifikaatioiden hallinnalla, on mahdollista vaikuttaa jonkin verran arjessa yleisesti koettuun teknostressiin. Sen sijaan työperäisen teknostressin hallinnassa yksilön mahdollisuudet ovat rajalliset, koska työntekijä ei useinkaan voi vaikuttaa työssään tarvittaviin teknologioihin, laitteisiin tai järjestelmiin.
Taru Puukko sanookin, että työperäisen teknostressin hallinnassa tarvitaan HR:n lisäksi työnantajan ja johtajien toimia.
– Ratkaisujen löytäminen ja teknostressin hallinta edellyttää aktiivisuutta yrityksen johdolta, ja mukaan tarvitaan koko työyhteisö pelisääntöineen.
Järjestelmäuudistukset ovat kriittisiä kohtia
Tyypillisesti teknostressi pulpahtaa esille yrityksen muutostilanteissa esimerkiksi silloin, kun työpaikalle ollaan hankkimassa uutta it-järjestelmää.
– Jos teknostressiä ei oteta huomioon ja hallintaan, työntekijät voivat kokea kovaa kuormitusta siirryttäessä vanhasta järjestelmästä uuteen. Teknostressi näkyy erityisesti sitoutumisen puutteena, jolloin uutta järjestelmää ei käytetä kuten pitäisi. Tämän seurauksena syntyy datahävikkiä. Kun esimerkiksi asiakastietoa ei kerry normaaliin tapaan, asiakaspalvelu huononee. Samalla myös tiedolla johtaminen huononee, Taru Puukko kuvaa kierrettä.
Yksi teknostressin näkyvä muoto on teknopelokkuus.
– Se on epävarmuutta tai arkuutta käyttää laitteita, mutta myös pelkoa isoja ilmiöitä, esimerkiksi tekoälyä kohtaan.
Valmentaessaan ja kouluttaessaan työyhteisöjä teknostressistä Taru käy läpi sen syntymekanismeja. Oireiden tunnistaminen on tärkeää, sillä yrityksissä saatetaan havaita tiettyjä ongelmia, mutta ei oikein tiedetä, mistä ne johtuvat.
– Asiakkaitani ovat myös it-järjestelmätoimittajat ja järjestelmäuudistusta suunnittelevat tahot. It-projektin vieminen onnistuneesti maaliin on tavoite molemmin puolin pöytää, joten asiasta puhuminen yhdessä kannattaa. Teknostressi on hyvä ottaa huomioon jo uudistusta suunniteltaessa, jotta käyttöönottokoulutukset ja tukitoimet osattaisiin budjetoida ja ajoittaa oikein. On selvää, että hoitamaton teknostressi taustalla pitkittää järjestelmän takaisinmaksuaikaa.
Teknostressistä kustannuksia myös yhteiskunnalle
Pitkittyessään teknostressi voi aiheuttaa myös työuupumusta. Tällöin puhutaan jo yhteiskunnallisesti merkittävästä, kalliista ja resursseja syövästä ilmiöstä.
– Viime keväänä voimaan tullut työturvallisuuslain uudistus täsmensi psykososiaalisten kuormitustekijöiden huomioon ottamista työssä. Niillä viitataan esimerkiksi työn sisältöä ja järjestelyä koskeviin tekijöihin.
– Uudistus on mielestäni edistysaskel. Työtä pitää tarkastella ja uudistaa sisältäpäin. Teknologia vaikuttaa lähes poikkeuksetta työn järjestelyihin ja työn sisältöön, joten teknostressiä ennakoivien tekijöiden tunnistaminen on tärkeää, Taru Puukko sanoo.
Teknostressi puhutti myös Tampereen kauppakamarin Työhyvinvointipäivässä, joka järjestettiin ensi kertaa viime toukokuussa. Aiheeseen tilaisuudessa johdatti Taru Puukko.
Teksti Päivi Eskelinen