Kauppakamarilehti | 07.11.2022 05:30

Tekniikan alat huolestuivat identiteetistään Tampereen yliopistofuusiossa

Tea Vellamon aloittaessa työnsä vuonna 2017 fuusio oli hyvin ajankohtainen asia, joten hän pääsi seuraamaan sitä aitiopaikalta. Vellamon väitöstutkimus kuuluu lisäksi harvojen tutkimusten joukkoon, sillä Suomessa korkeakoulujen fuusioita on tutkittu melko vähän.

Tampereen yliopistofuusiota seurattiin tiiviisti mediassa, jossa se sai paljon näkyvyyttä.

– Mediassa nousi esiin huoli varsinkin humanististen ja yhteiskunnallisten alojen roolista ja näkyvyydestä uudessa yliopistossa. Tekniikan alan näkökulma jäi tässä keskustelussa taka-alalle.

Julkisessa keskustelussa esitettiin, että yhdistymisen liikkeellepanevana voimana ja taustavaikuttajana olisi Teknologiateollisuus ry. Tämän perusteella tekniikan alojen aseman ajateltiin olevan fuusiossa vahva.

– Tekniikan alalla omaa asemaa ei koettu kuitenkaan vahvaksi, vaan fuusion nähtiin uhkaavan alan identiteettiä, Vellamo kertoo. Teknologiateollisuuden vaikutusta fuusioon ei tuotu esille, kun tarkasteltiin tekniikan alan identiteettejä.

– Haastatellut tekniikan alojen edustajat eivät kokeneet, että he olisivat tehneet Teknologiateollisuuden kanssa merkittävästi yhteistyötä yhdistymisprosessin aikana, eivätkä paikalliset yritykset esiintyneet näkyvästi yhdistymisen tukijoina, toisin kuin Aalto-yliopiston fuusiossa, joka sai yrityksistä vahvaa ulkopuolista tukea. Fuusion koettiin mahdollisesti uhkaavan tekniikan alojen ja teollisuuden sidosryhmäyhteistyötä.

Yrittäjämäinen tutkimusyliopisto

Väitöstutkimuksen aineisto koostui haastatteluista, kyselyistä ja dokumenteista yhdistymisprosessin aikana ja välittömästi sen jälkeen. Tekniikan alan toimijat toivat niissä esille omia käsityksiään yliopistojen yhdistymisprosessista sekä tekniikan tieteenalojen ja teknillisen yliopiston identiteettien erityispiirteistä.

Tulokset vahvistavat perinteisen näkemyksen Tampereen teknillisen yliopiston organisaatioidentiteettiä leimanneesta yrittäjämäisyydestä ja tiiviistä suhteista sidosryhmiin.

– Vastaajien mukaan yritystutkimus ei ollut tutkimusta yrityksiä varten vaan yhdessä yritysten kanssa. TTY nähtiin myös kansainvälisenä ja yrittäjämäisyydestään huolimatta tutkimusyliopistona.

– Yliopistoluokitteluissahan yrittäjämäistä yliopistoa ja tutkimusyliopistoa pidetään yleensä arvoiltaan vastakkaisina. TTY oli kiinnostavasti sekä että.

TTY:n eroa entiseen Tampereen yliopistoon pidettiin selvänä. Tampereen yliopiston ajateltiin tekevän tutkimusta yhteiskunnalle, ja se nähtiin humboldtilaisena, perinteisenä sivistysyliopistona.

Tea Vellamo muistuttaa, että Tampereen korkeakoulufuusio oli alun perin suunniteltu siten, että yksi organisaatio tarjoaisi sekä ammattikorkeakoulu- että yliopistotutkintoja. Lainsäädäntöä ei kuitenkaan muutettu, vaan luotiin korkeakoulukonsortion malli, jossa yliopistosta tuli ammattikorkeakoulun pääasiallinen omistaja.

Vellamo pitää näkemyksiä TTY:n suhteesta Tampereen ammattikorkeakouluun kiinnostavina.

– Joissain Euroopan maissa on yhdistetty nimenomaan ammattikorkeakouluja ja teknillisiä yliopistoja. Yleensähän ajatellaan, että teknillisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen arvot olisivat osittain yhteneväisiä, esimerkiksi pyrkimyksessä sovellettavuuteen ja yritysyhteistyöhön.

– Tässä fuusiossa tuotiin kuitenkin esille näiden kahden toimijan eroja, ja teknillinen yliopisto nostettiin tutkimuksessa ja koulutuksessa omalle tasolleen.

Monitieteisyys herätti epäluuloa

Tekniikan alojen toimijat olivat erityisen huolestuneita siitä, että yliopistojen yhdistyttyä suhde sidosryhmiin vaarantuu. Myös monitieteistä organisaatiorakennetta epäiltiin.

– Pelättiin ehkä teknisluonnontieteellisen osaamisen rapautumista tai liudentumista. Sanottiin, että tutkimuksessa voidaan tehdä monitieteistä yhteistyötä tietyissä -asioissa, mutta koulutuksen puolella monitieteisyys vähentäisi diplomi-insinöörin tutkinnon arvoa ja karkottaisi potentiaalisia opiskelijoita.

– Toisaalta uudistukset ovat aina herättäneet epävarmuutta. Diplomi-insinöörin tutkinnosta oltiin huolestuneita myös silloin, kun Suomessa siirryttiin kaksivaiheisiin yliopistotutkintoihin ja opintoviikoista opintopisteisiin.

TTY:n organisaatioidentiteetti ja siihen kytkeytyvät tieteenalaidentiteetit vaikuttivat siis yhtenäisiltä, mutta yksilötasolla kuva ei ollut yhtä särötön.

– Tekniikan alan identiteetit eivät näyttäytyneet kaikille yhtenäisinä ja erilaisuutta huomioivina. Osa akateemisista naisista ei samaistunut tekniikan identiteetteihin samalla tavoin kuin miehet.

– Tieteenalan ja teknillisen yliopiston sukupuolittuneet käytänteet koettiin välillisesti naisia syrjiviksi ja tekniikan alan -akateeminen ideaali maskuliiniseksi. Osa naisista näki yliopistojen yhdistymisessä mahdollisuuden vertailla ja haastaa tekniikan alojen vakiintuneita sukupuolittuneita käytänteitä ja luoda uudessa Tampereen yliopistossa entistä tasa-arvoisempia toimintatapoja.

Vellamo sanoo, että Tampereen teknillisen yliopiston historian päättyminen on osa laajempaa suomalaisen tekniikan alan koulutuksen muutosta. Pienten, erikoistuneiden yliopistojen aika alkaa olla ohi, ja diplomi-insinöörikoulutus toteutetaan suurissa monitieteisissä yliopistoissa.

– Tampereella tekniikan ala on suuri, mutta uudessa, monitieteisessä yliopistossa sen painoarvo ei ole samalla tavoin merkittävä kuin ennen.

– Tekniikan alojen ei ole myöskään helppo ylläpitää alan omaa identiteettiä muuttuneessa organisaatiossa, jossa on yhteensovitettavana monia muita identiteettejä. Tekniikan identiteetin vaaliminen saattaa jopa näyttäytyä vanhoihin organisaatiorajoihin juuttumiselta.

​​​​​​​– Yhdistymisten trendi on eurooppalainen ja kansainvälinen. Fuusioita tehdään paljon, koska niillä tavoitellaan erilaisia -synergiaetuja, säästöjä, tehokuutta ja kansainvälistä merkittävyyttä. Tampereellakin olisi kiinnostavaa tutkia myöhemmin, miten fuusion tavoitteet saavutettiin, Tea Vellamo sanoo.

Teksti Päivi Eskelinen