Kauppakamarilehti | 13.10.2022 05:05

Rahanpesulaki velvoittaa yrityksiä, ilmoittaminen otetaan vakavasti

– Sijoitumme ilmoitusten määrässä Euroopan ja koko maailmankin kärkikastiin, vaikka Suomi ei ole suuri talouden keskittymä ja väkilukumme on pieni. Varsinkin suuret yrityksemme ovat paneutuneet asiaan vakavasti. Olemme olleet tyytyväisiä myös ilmoitusten laatuun, sanoo ylitarkastaja Lotta Järvinen Rahanpesun selvittelykeskuksesta.

Tampereen kauppakamarin finanssivaliokunnassa vieraillut Järvinen työskentelee Keskusrikospoliisin Rahanpesun selvittelykeskuksen oikeudellisena asiantuntijana. Noin 40 hengen yksikkö on perustettu vuonna 1998. Keskus sai alkuvuosina muutamia satoja ilmoituksia vuodessa, mutta nykyään niiden määrä lasketaan sadoissa tuhansissa. Tänä vuonna oli syyskuuhun mennessä tehty jo 180 000 ilmoitusta.

– Kaikissa ilmoituksissa ei ole lopulta kyse rahanpesusta. Rahanpesulaki velvoittaa ilmoitusvelvollisia tekemään ilmoituksia epäilyttävistä liiketoimista, Järvinen täsmentää.

Rahanpesun selvittelykeskuksen toiminta on kansainvälistä ja verkottunutta. Jokaisessa Euroopan maassa on oma rahanpesun selvittelykeskus, ja ne tekevät keskenään paljon yhteistyötä. Merkittävimpiä kansainvälisiä sidosryhmiä on OECD:n alla toimiva hallitustenvälinen toimintaryhmä Financial Action Task Force, FATF. Kotimaassa tärkeimmät sidosryhmät ovat rahanpesulain noudattamista valvovat Finanssivalvonta, Poliisihallitus, Patentti- ja rekisterihallitus, Etelä-Suomen aluehallintovirasto sekä Suomen Asianajajaliitto.

Tunnista riskit, tunne asiakkaasi

Rahanpesulla pyritään häivyttämään rikoksella hankitun omaisuuden tai rahan alkuperä. Monilla elinkeinonharjoittajilla on mahdollisuus havaita oman toimintansa ohessa epäilyttäviä liiketoimia, jotka saattavat liittyä rahanpesuun. Muun muassa sijoitus-, rahoitus- ja vakuutusalan toimijat, virtuaalivaluutan tarjoajat, tilintarkastajat, kirjanpitäjät, asianajajat ja kiinteistönvälitysliikkeet ovat rahanpesulain mukaan ilmoitusvelvollisia.

– Rahanpesun selvittelykeskuksen tehtävä on tietoa jakamalla ja kouluttamalla auttaa ilmoitusvelvollisia tekemään entistä luotettavampia havaintoja ja ilmoituksia. Näin ne puolestaan auttavat keskusta sen omassa, tutkivassa työssä.

Rahanpesulaki perustuu olettamukselle, että yritykset tuntevat oman toimintaympäristönsä parhaiten.

– Siksi jokaisen ilmoitusvelvollisen yhtiön pitäisi tehdä toimintansa pohjaksi riskiarvio, jotta tiedettäisiin, mitä rahanpesun esirikoksen, rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskejä sen omaan liiketoimintaan liittyy. Jos ei tunnista riskejä, riskienhallintaa on vaikea kohdentaa oikeaan suuntaan.

– Esimerkiksi pankin, joka harjoittaa kansainvälistä liiketoimintaa, olisi tunnistettava maantieteelliset alueet tai palvelut, jotka voivat olla erityisen alttiita rahanpesulle tai terrorismin rahoittamiselle. Myös esimerkiksi palvelut, joissa käytetään usein käteistä rahaa, ovat alttiita rahanpesulle, sillä käteisen rahan alkuperä voi olla haastavaa selvittää.

Riskien tunnistamisen lisäksi yrityksen on tunnettava asiakkaansa.

– Puhutaan KYC- eli know your customer -tiedoista. Pankkien täytyy esimerkiksi tietää, minkälaiset transaktiot kuuluvat yleensä asiakkaan yritystoimintaan, jotta epäilyttävät toimet on mahdollista havaita. Asiakkaan tuntemistiedot on myös päivitettävä säännöllisesti.

Rahanpesua edeltää aina esirikos

Lotta Järvinen kertoo, että Rahanpesun selvittelykeskus ei keskity pelkästään rahanpesuun vaan myös sitä edeltävien esirikosten tunnistamiseen.

– Rahanpesua ei voi olla, jollei sitä edellä jokin rikos, josta on syntynyt rikoshyötyä. Jos pankki ilmoittaa jostakin epäilyttävästä, alkuvaiheessa ei yleensä pysty sanomaan, onko kyse rikoksesta, esimerkiksi petoksesta, vai rahanpesusta.

– Useiden ilmoitusten muodostamaan selvittelykokonaisuuteen liittyy usein paljon dataa, jota järjestellään ja selvitellään, mitä on tapahtunut. Useimmiten pelkät rahanpesutransaktiot ovat vähemmistössä, ja kyse on isommista kokonaisuuksista, joissa on mukana myös esirikoksia.

Suomessa on toistaiseksi päätynyt käräjille hyvin vähän isoja, miljoonaluokan rahanpesurikoksia.

– Juuri valmistuneen selvityksen mukaan myös suuret, kansainväliset jutut loistavat poissaolollaan kolmen viime vuoden aikana annetuista törkeistä rahanpesutuomioista.

– Pääasiassa tuomiot koskivat kotimaisia petoksia tai huumausainerikoksia, joiden rikoshyötyä oli siirrelty tai yritetty piilottaa. Viranomaisten lienee syytä tarkastella omaa toimintaansa kriittisesti siltä osin, miten voisimme aiempaa tehokkaammin tunnistaa, tutkia ja syyttää järjestäytyneiden ja kansainvälisten toimijoiden rahanpesutoimintaa.

Verkkohuijauksia on valtavasti

Lotta Järvinen sanoo, että rahanpesuilmoitusten määrä kasvaa edelleen.

– Toimintaympäristömme muuttuu nopeasti. Pankki-, vakuutus- ja finanssipalvelujen digitalisaatio jatkuu, mikä on toki hyvä asia, mutta digikehitys tarjoaa tilaisuuksia myös rikollisuudelle.

– Virtuaalivaluuttojen hyvä tuntemus on jatkossa entistä tarpeellisempaa, sillä esimerkiksi iso osa huumekaupasta on siirtynyt nettiin ja transaktioita tehdään virtuaalivaluutoilla.

Myös tietoverkkoavusteiset petokset, kuten toimitusjohtaja- ja rakkaushuijaukset ovat edelleen voimissaan.

– Niitä on valtavasti. Iso osa esirikoksista on juuri näitä tietoverkkoavusteisia petoksia, joista saatuja rahoja sitten pestään ja siirretään eteenpäin.

– Meidän kaikkien olisi pidettävä tiukasti mielessä se, ettemme luovuta mitään tietoja puhelimitse, tekstiviesteillä tai sähköpostilla pankin tai viranomaisten virallisten kanavien ohi. Saattaa myös olla, että se sosiaalisen median profiilikuvassa komeileva amerikkalainen merijalkaväen upseeri on tosiasiassa joku aivan muu, Järvinen sanoo.

Teksti Päivi Eskelinen