Positiivisella energialla eteenpäin

Ruut Ronni kävi viime vuonna Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ -kurssin ja suoritti sen päälle HHJ-tutkinnon. Opintoihin kannustivat oma yrittäjä- ja yhdistystausta sekä A-Insinöörien yrittäjähenkinen kulttuuri. – Hankin HHJ:sta oppeja yksikön johtamista varten, toki myös hallituspaikat kiinnostavat tulevaisuudessa.

Kun kuvaaja ehdottaa Ruut Ronnille A-Insinöörien henkilöstö-Jopon ottamista mukaan kauppakamarilehden kansikuvaan, hän tarttuu empimättä pyöränsarviin.
– Olisihan minulla omakin pyörä ulkona, hän ehdottaa mutkattomasti.

Pysymme silti sisätiloissa, vaikka kesät talvet töihin pyöräilevä Ronni olisi pukeutunut epäilemättä rivakasti asianmukaisiin varusteisiin.

Ruut Ronnin reitti kiinteistö- ja rakennuttamisalan konsulttiyhtiö A-Insinööreihin ei ole se tavanomaisin. Hän on työskennellyt aikaisemmin arkkitehtiyrittäjänä ja arkkitehtitoimistoissa. A-Insinööreihin hän tuli vuonna 2018 ensin rakennuttajapäälliköksi ja siirtyi rakennuttamispalvelujen yksikönjohtajaksi kesällä 2021.

– Hakeuduin suunnittelupuolelta rakennuttamiseen, koska halusin osallistua tarveselvityksiin ja hankesuunnitteluun eli siihen rakentamisen vaiheeseen, jossa tehdään ratkaisevat päätökset ja lyödään lukkoon isoja linjoja. Rakennussuunnittelijana minusta tuntui joskus siltä, että tulin mukaan vasta kun tärkeimmät määrittelyt oli tehty.

Hankkeisiin osallistuminen on tosin jäänyt viime aikoina vähemmälle, mikä vähän harmittaa. Nykyisin työ on lähinnä päivittäis- ja henkilöjohtamista, asiakkuustyötä ja asiakashankintaa.

– Käytän hankkeisiin noin kolmasosan työstäni, mutta sekin pala on tärkeä, sillä se pitää minut ammatillisesti ajan tasalla ja tukee työtäni esihenkilönä.

Yksi mieluisista Ronnille korvamerkityistä hankkeista on Tampereen yliopiston kampuskehitysstrategiaan perustuva toimitilaohjelma, jonka toteuttamista hän on konsultoinut vuosia. Työssä arvioidaan yliopiston tilantarpeita ja -käyttöä kolmella kampuksella.

– On herkullista pohtia uusia työympäristöjä ja -tapoja. Ratkaisuja niihin mietitään paitsi rakennusteknisesti myös tieteen ja tutkimustiedon pohjalta.

Vastuu isosta yksiköstä

Ruut Ronnin johtamassa A-Insinöörien rakennuttamispalvelujen Sisä-Suomen yksikössä työskentelee lähes 50 asiantuntijaa: projektipäällikköitä, valvojia ja suunnittelijoita. Yksiköllä on toimipaikat Tampereen lisäksi Vaasassa ja Kokkolassa.

– Työkannassamme on paljon julkista rakentamista, toimitiloja sekä teollisuuden ja kaupan kohteita, joten rakennusalan notkahdus ei ole näkynyt meillä vahvasti. Yksiköllä on lisäksi pitkiä puitesopimuksia, ja uusia kumppanuuksia on syntynyt maanpuolustusta ja uusiutuvan energian rakentamista koskevissa hankkeissa.

– On silti surkeaa lukea alan ahdingosta ja rakennusliikkeiden konkursseista. Kevät kertonee, milloin ala nousee kuopan pohjalta. Todennäköisesti käännettä odotetaan ensi syksyyn, ja sellaistakin on väläytetty, että ensimmäisenä nousisi Pirkanmaa.

A-Insinöörit on kasvanut yhdeksi Suomen suurimmista rakentamisen suunnittelu- ja konsulttitaloista, ja se täydentää jatkuvasti palvelujaan. Kasvustrategiansa mukaisesti se on ostanut muun muassa kolme arkkitehtitoimistoa pääkaupunkiseudulta kahden viime vuoden aikana ja tarjoaa nykyisin myös teollisuus- ja talotekniikan suunnittelua.

– Arkkitehti- ja insinöörisuunnittelun yhdistäminen on lupaava avaus. Asiakkaalle voi olla tärkeää saada kaikki rakentamisen palvelut yhdeltä luukulta. Yleensä on myös hyvä, että hankkeeseen osallistuu mahdollisimman monialainen asiantuntijoiden joukko, sillä asiat ovat monimutkaistuneet myös rakentamisessa.

Yksin ei ollut kiva yrittää

Ruut Ronni valmistui arkkitehdiksi Tampereen teknillisestä yliopistosta. Yrittäjyys veti puoleensa, ja hän perusti pian oman arkkitehtistudion.

– Yritin saada mukaani muita arkkitehtejä, mutta opiskelukavereista ja sen ajan työtovereista ei löytynyt yrittämisestä kiinnostuneita. Yksinyrittäjänä suunnittelutyöt jäivät väkisinkin pieniksi, joten totesin, että suunnittelutoimistossa pääsisin mukaan itseäni kiinnostaviin töihin. Se oli hyvä päätös, vaikka nautinkin yrittäjyydestä. Se sopi siihen elämäntilanteeseen ja opetti myyntiä ja kaupallista ajattelua.

Arkkitehtitoimisto Nevassa Ruut Ronni voitti työryhmänsä kanssa Hyvän rakentamisen palkinnon onnistuneesta kerrostalon korotuksesta Kuninkaankatu 22:ssa Tampereella. Tällaisten hankkeiden suunnittelussa hän tunsi olevansa elementissään.

– Vanhan rakennuksen muutosten ja yleensä täydennysrakentamisen suunnittelu ei ole helppoa, mutta minä nautin kaupunkirakenteen tutkimisesta ja ratkaisujen etsimisestä.

Intohimo täydennysrakentamiseen ei laantunut Ronnin siirryttyä A-Insinööreihin. Yritys kehitti hänen aloitteestaan markkinoille lisärakentamisen kannattavuusselvityspalvelun, joka on suunnattu esimerkiksi täydennysrakentamista suunnitteleville taloyhtiöille.

– Suurin osa taloyhtiöiden hankkeista on saanut alkunsa rakennusliikkeen otettua yhteyttä. Kannustan silti taloyhtiöitä itse selvittämään täydennysrakentamisen mahdollisuuksia, sillä yleensä parhaan tuoton saa, kun on ottanut itse asian haltuunsa ja tietää, mistä neuvottelee.

Alli-valiokunnan ahkera jäsen

Viime vuosi oli Ruut Ronnille ensimmäinen Tampereen kauppakamarin aluesuunnittelu- ja liikevaliokunnan eli allin jäsenenä. Uuden jäsenen aktiivisuus ei jäänyt valiokunnan muilta jäseniltä huomaamatta.

– Kyllä, olen ollut mukana ahkerasti, ja kun pääsen toimintaan entistä paremmin sisään, osaan toivottavasti kohta ottaa asioihin myös kantaa, hän nauraa.

Kauppakamarin edunvalvonta- ja vaikuttamistyö on ollut Ronnille uutta ja ehdottomasti kiinnostavaa. Hänen mielestään yksittäiset toimijat hyötyvät kauppakamarin vaikuttamisverkoston leveistä hartioista.

– Yksittäisenä toimijana palautteenanto voi olla hankalaa, mutta ryhmänä voimme esittää asioita alan kannanottoina. Uskon, että kauppakamarin asiantuntijaryhmiä myös kuunnellaan.

Alli-valiokunta on nostanut pöydälle jo vuosia sitten maankäytön suunnittelun, kaavoituksen ja rakennuslupien sujuvoittamisen Tampereella ja naapurikunnissa. Prosessien kesto ei ole edelleenkään merkittävästi lyhentynyt. Vuoropuhelua yritysten, kun-tien kaavoituksen ja rakentamisen luvituksen kesken pitää jatkaa.

– Lupahakemusten määrä väheni viime vuonna merkittävästi, joten jonoja voitaisiin purkaa vauhdilla. Nyt olisi suorastaan näytön paikka! Toivon todella, että tämä tilaisuus käytettäisiin hyödyksi.

– Tiedän, että kuntien rakennusvalvonnassa ja kaavoituksessa on myös osaajapulaa, joten miksi työtä ei jaettaisi yksityisten toimijoiden kanssa? Jonkin verran ulkopuolisia konsultteja on käytettykin ruuhkien purkamisessa.

Niin, siitä pyöräilystä…

Ronni asuu perheineen satavuotiaassa hirsitalossa Käpylässä ja polkee työmatkansa yleensä Ranta-Tampellan reittiä ja koskenrantaa pitkin. Hän ajattelee usein olevansa etuoikeutettu saadessaan taittaa matkaa Tampereen parhailla paikoilla.

– Tampereen koskimaisema on upea ja herkkä kokonaisuus, jota on varjeltava. En tosin näe riskiä sen tärveltymiselle, mutta Takon tehdas voi olla aikanaan kysymysmerkki, jos se paikoiltaan joskus lähtee.

– En osaa kuvitella Tamperetta myöskään ilman metsiä. Pääsen kotipihastani Kauppiin juoksemaan ja hiihtämään, ja arvostan, että se on oikea metsä, ei mikään puisto.

Tampereen korkeaa rakentamista ja viime vuosien suuria hankkeita Ronni katselee hyväksyvin silmin.

– Tampereella korkean rakentamisen paikka on radanvarressa, ja linjausta toteutetaan johdonmukaisesti. Tarvitaanko Tampereen kokoisessa kaupungissa sitten korkeaa rakentamista? Nähtävästi, mutta rakentamisen rajaaminen määrättyyn paikkaan on tarpeen.

– 10–15 vuotta sitten tuntui vähän jännältä, kun Tampereella pohdittiin esimerkiksi Rantaväylän tunnelin rakentamista. Silloin saattoi vähän huimata, mutta nyt kun katselee tunnelia, tornihotellia tai areenaa ja näkee, miten ne pärjäävät, eihän niitä voi kyseenalaistaa. Olemme olleet rohkeita ja saaneet aikaan positiivista kierrettä.

​​​​​​​– Ehkä siksi tamperelaisten mieliala ei ole notkahtanut nykyisessäkään talouden laskusuhdanteessa.

Vähältä piti, ettei Ruut Ronnista tullut opettaja. Tämäkin vaihtoehto kävi mielessä, kun hän mietti uransa suuntaa ennen A-Insinöörejä.– Olin joskus TTY:ssä arkkitehtiosastolla opintosuunnittelijana. Pedagogiikka tai sen yhdistäminen jollakin tavalla työtehtäviin kiinnosti sillä seurauksella, että suoritin opettajan pätevyyden antavat pedagogiset opinnot ja pohdin opetusalaa yhtenä vaihtoehtona.
– Jälkikäteen ajatellen on hyvä, että en siirtynyt opettajaksi, sillä sieltä olisi ehkä ollut hankalaa palata suunnittelutehtäviin. Pedagogisista opinnoista on silti ollut hyötyä esihenkilötehtävissä.

Ruut Ronni

syntynyt 1980 Tampereella, lapsuudenkoti Vatialassa Kangasalla
”Olen juurtunut Pirkanmaalle, ja on ihanaa tuntea täältä paikkoja ja ihmisiä. Juurillani on minulle suuri arvo.”
1999 ylioppilas, Tampereen yhteiskoulun lukio TYK

Koulutus
2006 arkkitehti, Tampereen teknillinen yliopisto TTY

Ura
2021– A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy, yksikönjohtaja
2018–2021 A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy, rakennuttajapäällikkö
2012–2018 Arkkitehtitoimisto Neva Oy, projektiarkkitehti
2017–2018 Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, paikallisasiamies
2009 Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy, projektiarkkitehti
2006–2009 Arkkitehtitoimisto Neva Oy, projektiarkkitehti
2002–2006 Arkkitehtitoimisto M. ja A. Holttinen, CAD-suunnittelija
2003–2018 useita opetustehtäviä TTY:n arkkitehtuurin osastolla, Tampereen ammattikorkeakoulussa ja Tampereen Steiner-koulussa
2006–2018 oma yritys Arkkitehtistudio Pinta

Luottamustehtävät
2023– aluesuunnittelu- ja liikennevaliokunnan jäsen, Tampereen kauppakamari
2018–2020 hallituksen puheenjohtaja, Tampereen Arkkitehtuurikasvatus ry. Yksi lasten arkkitehtuurikoulu Tiilen perustajajäsenistä
2003–2019 useita luottamustehtäviä ja hallituksen jäsenyyksiä muun muassa SAFAssa ja sen paikallisosastossa TamSAFAssa

Perhe
Puoliso controllerina Sandvikilla työskentelevä Henry Viljanen, esikouluikäinen tytär ja yläkoulua käyvä poika.
”Lapsilla on ison ikäeron takia erityinen keskinäinen suhde. Kesälomapurjehduksilla menee muutama päivä, minkä jälkeen he sopeutuvat toistensa seuraan, ja sitten on oikein hauskaa.”

Koti
”Asumme Käpylässä satavuotiaassa hirsitalossa. Puutalossa asuminen on tavallaan elämäntapa ja elämän opettaja. Talo ei ole ikinä täysin valmis, keskeneräisyyttä on pakko sietää. Aina on menossa jokin remontti tai muutostyö, ja välillä pitää vetää henkeä. Ensi kesänä rakennamme pihan entiseen talliin saunan.”

Harrastukset
Purjehdus ja liikunta.
”Olen purjehtinut lapsesta asti, kuten puolisonikin. Nuorena kun muut hankkivat ensimmäisen auton, minä ostin purjeveneen. Minulla on vain yksi ehto veneelleni: sen on oltava kaunis. Viime kesänä hankimme käpyläläisen porukan kanssa kimppaveneen, jolla purjehdimme Turun saaristossa. Se on hyvin varusteltu matkavene, jonka hanasta tulee lämmintä vettä nopeammin kuin kotona!”

Elämänohje
”Yritän ajatella positiivisen kautta. Eläköitynyt esimieheni Juhani Karhu sanoi aina, että ajatukset johdattavat tekoja. Olen samaa mieltä. Lausahdus never complain, never explain on myös hyvä. Asioita ei pidä jäädä märehtimään.”

Tampereen kaunein talo
"Rakennuksissa huomioni kiinnittyy yleensä yksityiskohtiin, tutkin niitä mielelläni. Tampereen kaunein talo voisi olla Palanderin talo Keskustorilla. Panin sen merkille jo lapsena, kun odottelin Kangasalan-bussia pysäkillä."


Teksti Päivi Eskelinen • Kuvat Olli-Pekka Latvala