Ammatillisen koulutuksen rahoitustalkoot jatkuvat Pirkanmaalla


– Ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoitus on laahannut jäljessä ainakin 3–4 viime vuotta.

Ammatillisen koulutuksen kimurantti rahoitustilanne Pirkanmaalla ei ota oietakseen. Maakunnan kouluttajat ovat jo vuosia rahoittaneet koulutusta osittain itse. Käytännössä Pirkanmaalla pyöritetään volyymiltaan keskikokoista oppilaitosta talkoovoimin.

Valtion nykyinen koulutuksen rahanjakomalli ei ole seurannut moneen vuoteen muutoksia, joita syntyy Pirkanmaan vetovoimasta ja yritysten kasvaneista ja vaihtuvista osaamistarpeista.

– Kyseessä on pidempi trendi, sillä koulutuksen valtionosuusrahoitus on laahannut suhteessa kysynnän kasvuun aikakin 3–4 viime vuotta, kertoo Tampereen seudun ammattiopisto Tredun johtaja Kirsi Viskari.

– Työelämän tarpeet muuttuvat yritysten investoidessa Pirkanmaalle. On syntynyt uusia toimintoja, ja työpaikkoja on tullut lisää. Lisäksi väestö on kasvanut varsinkin Tampereen seudulla ennakoitua enemmän, ja iso osa kasvusta tulee kansainvälisestä maahanmuutosta. Tulijoiden osaamista on täydennettävä ja kohdennettava suomalaisen työelämän tarpeisiin.

Maakunnan koulutuksen järjestäjät ovat reagoineet tilanteeseen kouluttamalla tekijöitä työelämään omalla kustannuksellaan. Talkoovoimin toteutetut opiskelijavuodet ovat lisääntyneet jatkuvasti, ja viime vuonna talkootyössä tehtiin ennätys, 1133 opiskelijavuotta. Tämä vastaa volyymiltaan keskikokoista oppilaitosta. Rahassa mitattuna kouluttajat antoivat omasta pussistaan lähes 10 miljoonaa euroa.

Tilanne ei ole samanlainen kaikkialla Suomessa. Ammatillisen koulutuksen rahoitus on pysynyt viime vuodet ennallaan monessa muuttotappiomaakunnassa. Koulutuksen rahoituksella tehdään aluepolitiikkaa.

– Rahanjakomalli on kankea, eikä se vastaa Suomessa meneillään olevaan muutokseen. Ihmiset vaihtavat asuinpaikkaa sen mukaan, missä heille on tarjolla työtä ja itselleen sopivia sosiaalisia ja kulttuurisia verkostoja. Tätä ei koulutuksen resurssien suuntaamisessa oteta tarpeeksi huomioon.

Maksu oppivelvollisuuden jatkamisesta erääntyi nyt

Vuoden 2024 rahanjaossa opetus- ja kulttuuriministeriö OKM teki kaksi isoa muutosta edellisvuosiin nähden. Ensinnäkin suurin osa rahoituksesta jaettiin kerralla, kun aikaisemmin OKM on säästänyt syksyyn lisäsuoritehaun, jossa kouluttajat ovat voineet hakea rahaa kustannusten ylityksiin.

– Toinen muutos oli, että rahoitusta kohdennettiin kokonaiskehyksen sisällä erityisammattioppilaitoksille.

Kirsi Viskari painottaa, että rahanjaon suuntaaminen tehtiin perustellusti ja siitä on aikanaan hyötyä koko ammatilliselle koulutukselle. Silti se kirpaisee. Taustalla on edellisen hallituksen päätös oppivelvollisuuden jatkamisesta 18 ikävuoteen. Koulutukseen osallistuu nykyisin erityistä merkittävästi enemmän tukea vaativia opiskelijoita, jotka ennen ohjautuivat erilaisiin yhteiskunnan tukipalveluihin täytettyään 16 vuotta.

Edellinen hallitus ei osoittanut oppivelvollisuuden laajentamisesta syntyneille tarpeille tarpeeksi resursseja. Rahoitus, joka edellisen hallituksen aikana suunnattiin uudistukseen, riitti Viskarin mukaan lähinnä läppäreihin, koulumatkakustannuksiin ja kouluruokailuun. Opetuksen resurssiin ja erityistä tukea tarvitseville nuorille ei osoitettu rahoitusta. Tilannetta korjataan nyt jälkikäteen.

– Isot uudistukset ovat monesti sellaisia, että arviota kokonaisvaikutuksista on hankala tehdä riittävällä tarkkuudella, Viskari sanoo.

Lisärahaa ei tullut nytkään, vaan asia ratkaistiin rahoituskehyksen sisällä erityisammattioppilaitosten hyväksi.

– Meidän on jälleen mietittävä, miten pyöritämme toimintaamme ja ylläpidämme koulutuksen volyymia entistä pienemmällä rahalla. Vähennys ei suoraan uhkaa toimintaamme, mutta ei se kyllä tuekaan pyrkimyksiämme nykyisessä väestönkasvussa.

– On silti muistettava asian valoisa puoli. Kun erityisammattioppilaitospaikkoja saadaan lisää opetuksen resurssit ohjautuvat entistä paremmin opiskelijoiden hyödyksi.

Rahoituksen ohjausmalliin esitetään muutosta

Kentällä kuplii parhaillaan keskustelu OKM:n suunnitelmista kehittää ammatillisen koulutuksen ohjausta. Suomessa on 136 koulutuksen järjestäjää, joista 50 suurinta kouluttavat 90 prosenttia kaikista opiskelijoista ja 50 pienintä 1,5 prosenttia. Joukossa on todella pieniä kouluttajia, joilla on luonnollisesti oma hallintonsa ja prosessinsa koulutuksen tuottamista varten.

– Vertailun vuoksi on hyvä tietää, kuinka OKM menettelee korkeakoulujen kanssa. Jokaisen kanssa käydään yksilölliset rahoitusneuvottelut ja sopimus rahoituksesta tehdään usealle vuodelle. Tämä antaa korkeakouluille suunnittelu- ja työrauhaa ja mahdollisuuden pitkäjänteiseen tekemiseen.

Ammatillisella puolella tähän ei kyetä koulutuksen järjestäjien suuren määrän takia.

– OKM on nyt ideoinut mallia, jossa osa koulutuksen järjestäjistä otettaisiin mukaan neuvottelumenettelyyn, jossa niiden alueelliset vastuut ja vapaudet määriteltäisiin eri tavalla kuin nyt.

Esimerkiksi maakunnallisesti toimiva, iso kouluttaja voisi järjestää mitä tahansa koulutusta, mikäli sille on kysyntää.

– Kouluttajalla olisi kuitenkin velvollisuus kouluttaa työllistävään osaamistarpeeseen, joten malli sopisi hyvin työllisyyspalvelujen uudistuksen rinnalle. Lisäksi koulutuksen laadunvarmistukseen kehitettäisiin uusia malleja.

OKM:n ideoimassa mallissa erikoistuneet, esimerkiksi saamenkieliset oppilaitokset saisivat oman aseman.

Uutta mallia edistettäisiin kokeilulain avulla.

– Myös rahoituksen mallia esitetään uudistettavaksi niin, että se painottaisi enemmän tuloksellisuutta kuin volyymia. Tämäkin ajatus noudattelee korkeakoulujen rahoitusta ja painottaisi tutkintoja, suorituksia sekä työllistymistä, Viskari kertoo.


Käyrät kertovat totuuden. Valtion nykyinen ammatillisen koulutuksen rahanjakomalli ei ole seurannut enää moneen vuoteen muutoksia, joita syntyy Pirkanmaan vetovoimasta ja yritysten kasvavista osaamistarpeista.

Teksti Päivi Eskelinen • Kuva Mikko Ovaska

 

Scroll to Top