Kauppakamarilehti | 07.04.2021 05:30

Pirkanmaa ELY-keskus jakoi koronavuoden elvytysrahaa yli 62 miljoonaa euroa

Luvut puhuvat puolestaan: ELY-keskus myönsi 2000 pirkanmaalaiselle yritykselle selviytymistukea 26,5 miljoonaa euroa. Kova kysyntä synnytti hakemustulvan, jonka purkamiseksi rekrytoitiin huomattava määrä uusia hakemuskäsittelijöitä.

Maaseudulla toimiville yrityksille myönnettiin väliaikaista kriisitukea lähes 318 000 euroa. Pirkanmaan tieverkkoa kohennettiin 5,4 miljoonalla eurolla. Kestävän elvytyksen mukaisesti myönnettiin 30 miljoonaa euroa öljylämmityksestä vaihtaville pientaloasukkaille.

Koronaelvytyksen lisäksi alueen yrityksiä rahoitettiin 15 miljoonalla, perusväylänpitoon käytettiin 55 miljoonaa ja ympäristöavustuksiin sekä -korvauksiin 3 miljoonaa euroa.

Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtaja Mika Sievi-Korte muistuttaa, että yrityksiä tuettiin myös työvoiman rekrytoinnin ja osaamisen kehittämisen palveluilla. Viime vuonna 109 yritystä hankki itselleen uusia työntekijöitä rekrykoulutusten avulla ja täsmäkoulutuksia käytti hyödykseen 49 yritystä.

Elinkeinot-vastuualueen kuuma aihe on maaliskuun alussa alkanut työllisyyden kuntakokeilu, johon Pirkanmaalla osallistuvat kaikki kunnat Kuhmoista lukuun ottamatta. Kuntiin siirtyivät pitkäaikaistyöttömät, alle 30-vuotiaat ja maahanmuuttajat, mikä on noin puolet TE-toimistojen työttömistä työnhakijoista. Samoin puolet TE-toimistojen henkilöstöstä on siirtynyt kuntakokeiluun.

– Kokeilu on iso resurssien siirto TE-toimistoilta kunnille. Tavoitteena on antaa työttömille entistä yksilöllisempää palvelua ja ohjausta. Alueellista työllisyyskokeilua pilotoitiin muutama vuosi sitten, mutta kokeilun pysyvät vaikutukset työttömyysasteeseen jäivät silloin tulkinnanvaraisiksi. Uusi, kahden vuoden kokeilu toivottavasti näyttää tosiasialliset työllistymisvaikutukset, Sievi-Korte sanoo.

Liikennehankkeista vahva yksimielisyys

Koronavuoden lisärahoitus liikenteelle käytettiin tieverkon kunnon parantamiseen. Korjausvelkaa vähennettiin varsinkin alemmalla tieverkolla, mikä on ollut viime vuosina harvinaista.

Tämän hetken keskeisiä asioita on osallistuminen valtakunnalliseen Liikenne 12 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaan.

– Suunnitelma on erittäin tärkeä pirkanmaalaiselle elinkeinoelämälle. Maakunta on lisäksi valtakunnallinen tavaraliikenteen välittäjä. Pääväylät on saatava sellaiseen kuntoon, että tavaraliikennettä voidaan hoitaa kestävästi, Juha Sammallahti sanoo.

Tieverkon kehittämisessä keskeisiä kohteita ovat valtatie 3 ja valtatie 9 varsinkin välillä Tampere–Orivesi. Pirkanmaan ELY-keskus tekee yhteistyötä Tampereen kauppakamarin ja Pirkanmaan liiton kanssa, jotta valtatiet 3 ja 9 sekä päärata saataisiin valmisteilla olevaan Liikenne 12 -suunnitelmaan.

Sammallahti tähdentää alueellisen yksimielisyyden tärkeyttä.

– Meillä on vahva, yhteinen käsitys väyläverkoston kehittämisestä. Tampereen kauppakamarin vaikuttamissuunnitelmaan kirjatut liikenteen tavoitteet ovat myös meidän tavoitteitamme.
Liikenne 12 on käynyt lausunnoilla, etenee seuraavaksi hallituksen selonteoksi eduskunnalle. Myös Fossiilittoman liikenteen tiekartta etenee.

– Se ohjaa henkilöauto- ja raskaan liikenteen muuttamista fossiilittomaksi lähivuosikymmeninä ja on iso tulevaisuutta koskeva asia.

Ympäristö-vastuualue sovelsi etämenetelmiä

Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue työskentelee luonnonsuojelun, kiertotalouden ja ilmastotavoitteiden saavuttamisen puolesta. Luonnonsuojelu sai ympäristöministeriöstä merkittävän lisärahoituksen, jolla aloitettiin luonnon monimuotoisuutta tukeva Helmi-elinympäristöohjelma.

​​​​​​​Ilmastotyötä tehdään yhdessä ELY:n muiden vastuualueiden, Pirkanmaan liiton ja sidosryhmien kanssa. Viime vuonna valmistui yhteistyössä Hiilineutraali Pirkanmaa 2030 -tiekartta. Pirkanmaan biokaasutiekartan ja biodiversiteettiohjelman valmistelu aloitettiin.

– Ympäristönsuojelussa teemme paljon perinteistä viranomaisvalvontaa. Kun korona esti pääsyn tarkastuskäynneille, otimme käyttöön etämenetelmät ja pääsimme näin valvontatavoitteisiin, kertoo vastuualueen johtaja Mari Rajala.

Myös tällä vastuualueella syntyi kova tarve uusille hakemuskäsittelijöille, kun eduskunta hyväksyi kesäkuun lisätalousarviossa rahoituksen pientalojen öljylämmityksestä luopumiseksi. Pirkanmaan ELY-keskus hoitaa tehtävää valtakunnallisesti keskitettynä tehtävänä ja tähän mennessä hakemuksia on saapunut lähes 12 000 eri puolilta Suomea.

Rahoitukset ohjaavat vihreään siirtymään

Euroopan unioni suunnittelee jakavansa jäsenvaltioilleen miljardeja euroja koronaviruksen taloudellisten vaikutusten tasaamiseen. Suomen osuus tästä vihreäksi siirtymäksi kutsutusta elvytyspaketista on noin 2,3 miljardia euroa. Tukea suunnataan digitaalisaatioon ja energiatehokkuutta parantaviin toimiin. ELY-keskukset osallistuvat ohjelmaan hyväksyttyjen hankkeiden eteenpäin viemiseen ja rahoitukseen paikallisesti.

– Elämme murrosta, jossa siirrytään yhä enemmän hiilineutraaliin kiertotalousyhteiskuntaan. Yrityksille vihreä siirtymä tarjoaa paljon mahdollisuuksia, Mari Rajala sanoo.
Elvytyspaketin tukea ei kohdenneta infran parantamiseen alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen.

– Toivomme, että Pirkanmaan kannalta tärkeisiin infrahankkeisiin saadaan rahoitusta valtion budjetista ja infrahankkeet pääsevät Liikenne 12 -suunnitelmaan, Sammallahti sanoo.

Mika Sievi-Korte muistuttaa yrityksiä REACT-EU-lisärahoituksesta, joka edeltää varsinaista vihreän siirtymän elpymisohjelmaa. Rahoitushaku on juuri alkanut. Myös tässä rahoituksessa painotus on digitalisaation ja päästöttömien ratkaisujen edistämisessä.