Kauppakamarilehti | 12.05.2023 05:05

Olli Rehn: Julkisen talouden sopeuttaminen jaettava kahdelle vaalikaudelle

Olli Rehn puhui Tampereen kauppakamarin hallitukselle ja valiokuntien puheenjohtajille globaalista toimintaympäristöstä ja Suomen taloudesta ja tapasi Tampereen yliopiston normaalikoulun lukiolaisten joukkueen. Nuoret voittivat tänä vuonna Generation €uro Suomen loppukilpailun.

Tällä hetkellä kansainvälinen politiikka vaikuttaa talouden toimintaympäristöön poikkeuksellisen paljon. Euroopassa keskustelua hallitsee Venäjän brutaali hyökkäyssota, inflaatio pysyttelee korkeana ja pankkimaailmassa on ollut vahvaa turbulenssia.

– Pahimmat laineet ovat laantuneet, vaikka ei voi sanoa, että myrsky olisi ohi. Miten käy globalisaatiolle, jos maailma repeytyy geopoliittisesti kahtia? Kannan huolta myös ilmastotavoitteista etääntymisestä. Jotta tavoittaisimme kansainvälisen yhteisön asettamat ilmastotavoitteet, meidän pitäisi pystyä vahvaan globaaliin yhteistyöhön, Rehn sanoi.

Maailmantalouden jakaantuessa monenkeskinen kauppa on vaikeuksissa. Monenkeskisen järjestelmän hauraus kävi selville jo parikymmentä vuotta sitten.

– 2000-luvun alkupuolella EU-komissio teki strategisen valinnan aloittamalla alueellisten ja kahdenvälisten vapaakauppasopimusten edistämisen. EU:lla näitä sopimuksia on nyt 75, muun muassa monen Aasian maan kanssa. Neuvotteluja käydään Intian, Indonesian ja Australian kanssa.

– Eurooppalaiset yritykset voivat toimia verkostossa turvallisesti. Suomelle, viennistä elävälle pienelle, avoimelle taloudelle verkosto on hyvin tärkeä.

Euroopan talouden tilaa Rehn arvioi odotettua paremmaksi.

– Euroalue on välttänyt taantuman, vaikka talous hidastui viime talvena. Kasvuennuste tälle vuodelle on yhden prosentin luokkaa. Ellei takaiskuja tule, ensi vuoden ennuste kasvulle on noin puolitoista prosenttia.

Euroalueen inflaatio on kuin takaraivossa jomottava päänsärky.

– Korkeimmillaan inflaatio oli 10,5 prosenttia puoli vuotta sitten. Siitä on tultu alas noin seitsemään prosenttiin. Rahapolitiikan näkökulmasta huolettaa erityisesti se, että energian ja ruuan hintojen inflaatio pysyttelee korkealla.

Suomen talouden kuvaa Olli Rehn pitää euroalueen näkymän kaltaisena.

– Olemme heräämässä horroksesta, ja näyttää siltä, että tämän vuoden jälkipuoliskolla taloudellinen kasvu voimistuu ja pääsemme plussan puolelle ensi ja seuraavana vuonna.

Kasvu-uralle kahden kärjen taktiikalla

– On kaksi asiaa, jotka keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä vaikeuttavat Suomen talouskasvua. Ne ovat väestön ikääntymisestä seuraava huoltosuhteen huomattava epätasapaino ja nuorten aikuisten koulutustason pysähtyminen.

– Tarvitsemme kahden kärjen taktiikkaa eli kestävän kasvupotentiaalin vahvistamista ja sen rinnalle julkisen talouden tasapainottamista. Kevään vaalikeskusteluissa minua häiritsivät yksipuoliset reseptit. Yhtäältä sanottiin, että kasvu hoitaa kaiken, ja toisaalta, että vain leikkaamalla ja säästämällä päästään tuloksiin. Mielestäni nämä asiat eivät ole joko tai, vaan sekä että.

Työvoimapula on yksi merkittävimmistä kasvun esteistä.

– Siksi koulutustasoa on vahvistettava, kehitettävä korkea-asteen ja ammatillista koulutusta sekä oppisopimuskoulutusta. Työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa on sujuvoitettava. Yritysten kanssa on mietittävä, miten yhä useampi kansainvälinen tutkinto-opiskelija jäisi Suomeen.

Nettomaahanmuuton olisi Rehnin mukaan oltava 30–40 000 henkeä vuosittain.

– Se määrä pitäisi työllisyysasteemme tasolla, joka tarvitaan suomalaisen yhteiskunnan ja talouden pyörittämiseksi.

Rehnin mukaan suomalainen toimintaympäristö on yhtä kovassa murroksessa kuin se oli 30 vuotta sitten, kun Berliinin muuri murtui, Neuvostoliitto hajosi ja Eurooppa yhdentyi.

– Silloin mentiin eteenpäin, nyt meillä ikävä kyllä on peruutusvaihde päällä.

Ilonaiheitakin on.

– Suomi vahvisti turvallisuuttaan liittymällä Natoon. Taloudessa tilanteemme ei ole yhtä onneton kuin 30 vuotta sitten. Nousimme lamasta tutkimuksen, koulutuksen, osaamisen ja yrittäjyyden avulla, vahvistamalla yrittämisen ja työnteon kannustimia, uudistamalla yritysverotusta ja tasapainottamalla julkista taloutta.

Rehnin mukaan konstit ovat tänään pitkälti samat.

– Mutta meidän on kyettävä uudistumaan ja osoitettava valmiutta yhteistyöhön, hän huomautti.

Tulevaisuuden talousosaajia Norssista

Generation €uro on vuosittain järjestettävä kansainvälinen kilpailu, jossa toisen asteen opiskelijat eri euroalueen maista kisaavat taloudesta ja rahapolitiikasta. Kilpailun tavoitteena on auttaa toisen asteen opiskelijoita ymmärtämään rahapolitiikkaa ja analysoimaan sen vaikutusta talouteen.

Normaalikoulun lukion voitokkaaseen joukkueeseen kuuluivat Patrick Itäniemi, Vilma Suontausta, Juuso Latvateikari ja Leo Boström. Kaikki opiskelevat Business Norssin talous- ja elinkeinoelämän linjalla.
Kilpailu käytiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen osa oli tietokilpailu, josta jatkoon pääsi kahdeksan joukkuetta. Toinen kilpailutehtävä oli avata videon avulla Euroopan keskuspankin EKP:n pääjohtajan Christina Lagarden joulukuun tiedonanto kahdessa minuutissa 16-vuotiaalle nuorelle.

Viimeiseen vaiheeseen pääsivät Norssin lukio sekä lukiot Ahvenanmaalta ja Lappeenrannasta.

– Kolmas kilpailu käytiin huhtikuussa Suomen Pankissa. Järjestimme paneelin, jossa pohdittiin, miten EKP ja Suomen Pankki voivat vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Meillä oli paneelissa omat roolit. Patrick oli paneelin puheenjohtaja, Juuso toi keskusteluun julkisen sektorin kantaa, Leo edusti yritysten näkökulmaa, ja Vilma edusti kansalaisia, nuoret kertoivat.

Norssin voittajajoukkue osallistuu toukokuun lopussa Frankfurtissa kansainväliseen EKP:n järjestämään palkintojenjakotilaisuuteen ja tapaa muun muassa Christina Lagarden.

Teksti Päivi Eskelinen