Myös yritykset – muun muassa taksiautoilijat – ovat löytäneet kaasuautoilun. Reijo Antila on ajanut Skoda Octaviallaan vajaat puoli vuotta ja sinä aikana polttoainekustannukset ovat puolittuneet. Kilometrejä Antilalle tulee noin 60 000 vuodessa. – Olen ollut tyytyväinen. Tankki saisi olla vielä isompi, vaikka nykyiselläänkin tankkausväli maantieajossa on noin 500 kilometriä.
Pirkanmaan Jätehuolto rakennuttaa parhaillaan Nokian Koukkujärvelle uutta biokaasulaitosta, jonka yhteyteen tulee kaasuautojen tankkauspiste. Yhtiö on sopinut laitoksen tuottaman biokaasun myymisestä Gasumille. Sopimus vahvistaa biokaasun käyttöä liikenteessä.
Uusi biokaasulaitos käsittelee 17 kunnan biojätteet sekä Nokian jätevesilietteet. Laitoksella tuotetaan jatkossa uusiutuvaa biokaasua ja luomulannoitteita.
– Projekti lähestyy puoliväliä. Koekäyttö on tarkoitus aloittaa kesällä ja varsinainen toiminta ensi vuoden alusta, kertoo Pirkanmaan Jätehuollon toimitusjohtaja Harri Kallio.
– Tähän asti kaikki on mennyt suunnitellusti ja budjetin mukaisesti.
Jätevedenpuhdistamoon kytkeytyvä kaksilinjainen biokaasulaitos on valmistuessaan ainutlaatuinen Suomessa. Biojäte ja lietteet käsitellään laitoksella omilla linjoillaan, mikä mahdollistaa biojätteiden jatkojalostamisen.
– Biojäte on materiaalivirtojen kannalta hankala ja se pitäisi saada kerättyä erikseen. Suunnittelemme parhaillaan keinoja, joilla saisimme tehostettua lajittelua.
Valmistuttuaan Koukkujärven biokaasulaitos tuottaa vuosittain noin 25 GWh biokaasua, josta valtaosa syötetään siirtoverkkoon Gasumille. Määrä vastaa noin 2000 kaasukäyttöisen henkilöauton kulutusta. Se kattaa Gasumin Tampereen alueen tankkausasemien biokaasun nykyisen myynnin sekä tulevina vuosina kasvavan kysynnän.
– Tutkimme parhaillaan myös siirtoputken rakentamista valtakunnan verkkoon. Se mahdollistaisi kaasun myynnin jakelijoille laajemminkin, Harri Kallio kertoo.
Myös Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen on tarkoitus rakentaa biokaasun tankkauspiste. Sen rakentaminen ajoittunee vuoteen 2021.
Matkalla päästöttömään liikenteeseen
Biokaasun käytön lisääminen liikenteessä on yksi ratkaisu matkalla päästöttömään liikenteeseen.
Biokaasu on täysin uusiutuva polttoaine, jonka liikennekäytöllä voidaan bensiiniin verrattuna vähentää jopa 85 prosenttia polttoaineen elinkaaren aikana syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä. Se on siis vielä monin verroin ympäristöystävällisempää kuin maakaasu, jonka käyttäminen sekin vähentää hiilidioksidipäästöjä neljännekselle bensiiniin verrattuna.
Ruotsissa kaasuautoilu on ollut suosittua jo vuosia edullisuutensa ja ekologisuutensa vuoksi. Myös Suomessa kaasuautojen määrä on hitaassa mutta varmassa kasvussa. Ennen vuotta 2017 oli käytössä vajaa 2000 kaasuajoneuvoa. Autoalan Tiedotuskeskuksen tilaston mukaan viime vuonna Suomessa ensirekisteröitiin yhteensä 2142 maa- tai biokaasua käyttävää henkilöautoa. Kaikkiaan koko 2,7 miljoonan auton kannasta liikennekäytössä oli tilaston mukaan viime vuonna vähän alle 9400 kaasukäyttöistä henkilöautoa.
Synkkiä pilviä
Juha Sipilän hallitus asetti toimikautenaan tavoitteen, jonka mukaan Suomessa tulisi olla 50 000 kaasuautoa vuonna 2030. Kasvavasta suosiosta huolimatta matka on pitkä. Eikä sitä ainakaan lyhennä saksalaislehti Handelsblattin vastikään julkaisema tieto, että kaasuautojen markkinajohtaja VW-konserni olisi luopumassa kaasuautojen kehittämisestä ja keskittyisi sähköistettyihin autoihin.
Lehden tietojen mukaan konserni jatkaa kaasuautojen valmistusta, mutta ei enää kehitä niiden tekniikkaa.
Tieto sai Kaasuautoilijat ry:n lähettämään maa- ja metsätalousvaliokunnalle lausunnon, jossa se korostaa biokaasun liikennekäytön edistämisen välttämättömyyttä, jos EU tosissaan aikoo vähentää liikenteen päästöjä.
Yhdistystä närästää erityisesti se, että kaasuautojen päästöjä ei lasketa EU-lainsäädännössä biokaasun, vaan maakaasun perusteella. Yhdistyksen mukaan päästöjen mittaustapaa tulisi muuttaa elinkaaripäästöihin perustuvaksi.
– Biokaasuautojen hyväksyminen vähäpäästöisiksi vaatisi WLTP-päästömittausjärjestelmän korjaamista kaasuautojen osalta. Siirtymävaiheessa voitaisiin käyttää hiilikorjauskerrointa, joka on maakohtainen ja määräytyy sen mukaan, kuinka suuri osa kyseisessä maassa tankatusta kaasusta on biokaasua, yhdistys ehdottaa.
Esimerkiksi Suomessa 59 prosenttia liikennekaasusta on biokaasua, joten kertoimeksi tulisi 0,41. Suomen myydyimmän kaasuautomallin, Skoda Octavian, CO2-päästöarvoksi tulisi kerrointa käyttämällä nykyisen 115 g/km sijaan 47 g/km.
Kaasuautoilijat ry kritisoi EU:n tapaa suosia vain yhtä teknologiaratkaisua eli sähkö- tai hybridiautoja. Yhdistyksen mielestä hankintatukien pitäisi olla teknologianeutraaleja.
– Sähköautoille annettavat suorat tai esimerkiksi veronalennuksina annettavat hankintatuet pitäisi saattaa koskemaan myös biokaasulla kulkevia autoja, yhdistys vaatii.
Tampereella biokaasun tankkauspisteitä on nykyisellään kaksi, Nekalassa ja Lielahdessa.
Muuntotukea tuhat euroa
Bensiini- tai dieselkäyttöisen auton voi muuntaa toimimaan nykyisen polttoaineen lisäksi myös kaasulla tai etanolilla. Autoon asennetaan kaasusäiliöt, -syöttö ja -ohjausjärjestelmä olemassa olevan polttoainejärjestelmän rinnalle.
Tankkausliitin asennetaan joko auton taka- tai etuosaan, ja tankkaussäiliöstä vedetään putki auton konehuoneeseen. Lisäksi tarvitaan paineensäädin ja ohjausyksikkö. Jos kaasu sattuu loppumaan ajon aikana, auto vaihtaa vauhdissa käyttövoiman automaattisesti.
Konversion hinta vaihtelee 3000:sta 4000 euroon.
Jälkiasennukseen myönnetään muuntotukea, jota haetaan Traficomilta. Muuntotukea on jaossa 30.11.2021 asti. Muuntotuki on tuhat euroa, jos henkilöauto konvertoidaan kaasukäyttöiseksi ja 200 euroa konvertoitaessa etanolikäyttömahdollisuus.
Jälkiasennuksen jälkeen on tehtävä muutoskatsastus, sitten voi hakea muuntotukea.
Mitä biokaasu on?
• Biokaasu syntyy pieneliöiden hajottamasta orgaanisesta aineesta hapettomissa oloissa.
• Biokaasu on pääosin metaania ja hiilidioksidia.
• Biokaasulaitoksen raaka-aineeksi käy lähes kaikki biohajoava materiaali.
• Merkittävin osa biokaasusta hyödynnetään lämmön tai sähkön tuotannossa.
• Biokaasun liikennekäyttö on lisääntynyt, mutta kasvupotentiaalia on vielä paljon.
Teksti ja kuvat Jari Runsas