Kauppakamarilehti | 25.02.2022 08:07

Lenita Toivakka: Venäjän vastainen pakotelista voi yllättää myös EU-maat

Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja ja kansainvälisen kauppakamarin ICC:n Suomen maajohtaja Toivakka alusti kansainvälisestä kauppapolitiikasta ja arvioi EU:n ja suurvaltojen keskinäisiä kauppasuhteita ja niiden vaikutuksia suomalaisiin vientiyrityksiin.

Keskeinen teema oli odotetusti Venäjän toiminta, jota yritykset ovat seuranneet huolestuneina usean vuoden ajan.

– Keskuskauppakamari julkaisi tammikuussa vientijohtajakyselyn, josta käy ilmi, että epävarmuus ja huoli Venäjän valtapelistä varjostavat yritysten muuten positiivisia vientinäkymiä.

Toivakka kertoi EU:n aiemmin tällä viikolla asettamista Venäjän pakotteista, joita kiristettiin välittömästi Venäjän hyökättyä torstaiaamuna Ukrainaan.

Pakotevalmistelu on erittäin salaista ja toimet tulevat julki vaiheittain.

Yllätyksellisyydellä varmistetaan, etteivät EU-maat ala kinastella pakotteiden sopivuudesta itselleen, kuten kävi vuonna 2014. Silloin pakotteet vesittyivät pitkälti siksi, ettei niitä valmisteltu poissa julkisuudelta.

– EU:ssa on erilaisia valtioita ja valtionjohtajia, mutta suhteessa Venäjän toimiin Eurooppa on esiintynyt yhtenäisesti. Tämä on tärkeää. Pakotevalmistelussa tehdään myös transatlanttista yhteistyötä, ja näin vahvaa yhteisymmärrystä EU:n ja Yhdysvaltojen välillä ei ole nähty vuosikausiin, Toivakka sanoi. ICC:n maajohtajana hän saa pakotevalmistelusta luottamuksellista ennakkotietoa.

Venäjän vastatoimet pakotteisiin ovat vielä kysymysmerkki.

– Viimeksi pakotteet osuivat erityisen kovasti suomalaiseen elintarviketeollisuuteen. Suomalaisyritysten Venäjän-vienti on pudonnut puoleen vuodesta 2014 ja yhä useampi yritys on vetäytynyt Venäjältä vaikean liiketoimintaympäristön takia.

– Keskuskauppakamari teki 2014 kyselyn Venäjän-pakotteista. Noin 70 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä – joita oli tuhansia – oli sitä mieltä, että pakotteet olivat sopivia tai jopa liian heikkoja. Yritykset antoivat siten vahvan tuen pakotepolitiikalle, ja uskon, että tilanne on sama myös nyt.

Kiina kääntyy sisäänpäin

Kiinan markkinaa Lenita Toivakka kuvasi sisäänpäin kääntyneeksi.

– Liiketoimintaympäristö on politisoitunut ja vaikeutunut ja protektionismi kasvaa. Toimialat, joista halutaan oppia lisää, toivotetaan tervetulleiksi maahan, mutta muilla on vaikeampaa. Juuri nyt Kiinassa kovaa valuttaa ovat vihreään siirtymään ja päästövähennyksiin liittyvät teknologiat.

Rajoittaminen näkyy myös suomalaisyritysten toiminnassa. Vaikeuksia tuottavat lisäksi ihmisoikeusloukkausten takia Kiinalle asetetut pakotteet.

– Kauppakamarit ovat havainneet, että länsimaisten ihmisten virta pois Kiinasta on kiihtynyt. Kiinaa etääntyy, kun kanssakäymistä ei ole, ja samalla kulttuurinen ymmärrys heikkenee. Samalla vaikeutuvat liikesuhteet. Keskusteluyhteyden säilyminen Kiinan ja kiinalaisten kanssa olisi erittäin tärkeää.

Protektionismia myös Euroopassa

Lenita Toivakan mielestä EU:n pitäisi toimia nykyistä aktiivisemmin suurvaltojen välissä.

– Viisi kuusi vuotta sitten EU oli kauppapolitiikassaan aktiivinen, edisti voimakkaasti vapaakauppaa ja teki vapaakauppasopimuksia eri puolille maailmaa, mutta ei enää. Myös EU on jännitteiden keskellä ja vahvistaa ja suojelee omaa teollisuuttaan, kauppaa ja innovaatiotoimintaansa.

– Tämä on toisaalta järkevää, mutta EU:n toiminnassa on nähtävissä samanlaisia protektionistisia piirteitä kuin muuallakin. Se huolestuttaa, sillä me olemme olleet maailmassa se, joka edistää vapaata kauppaa ja poistaa kaupan esteitä, jotta yritysten kaupankäynti olisi entistä helpompaa ja siitä syntyisi vähemmän kustannuksia.

Teksti Päivi Eskelinen

Kuva Joonas Cavén, Cavegraphy