Kauppakamarilehti | 08.05.2023 05:55

Kirjoitamme tietokoneelle sielua

– Voisi ajatella, että tietokone on kuin ihmisen keho, fyysinen kokonaisuus, lihakset ja vaatteet. Tietokoneen sisällä on ohjelmisto eli tietokoneen sielu, ymmärrys ja järki, jotka pistävät koneen toimimaan. Me Atostekissa kirjoitamme tietokoneelle sielua, kuvaa toimitusjohtaja Mika Torhola.

Siksi yrityksen omaa sielua kannattelee idealistinen ongelmanratkaisu.

– Emme palkkaa koodareita ohjelmisto-koodia tuottamaan, sitähän voi pyy-tää ChatGPT:ltä. Meidän pitää ymmärtää asiakkaan ongelma, kysyä oikeita kysymyksiä asianosaisilta, pohtia, hakea lisää tietoa ja huolehtia toimeenpanosta. Tämän kaiken sisällä koodin kirjoittaminen on toki yksi osa.

”Ongelmat ovat ihania!”

Mutta idealistinen ongelmanratkaisu…

– Ongelmat ovat ihania! Torhola huudahtaa.

– Haluamme olla sellaisessa projektissa, jossa on vaikea tietojärjestelmiin liittyvä ongelma ratkaistavaksi. Mitä useammin muut ovat yrittäneet ongelmaa ratkaista, sitä merkityksellisempi se on. Emme monista liukuhihnalta jotain järjestelmätyyppiä, kuten ERP tai CRM, vaan ratkaisemme ongelmaa. Se vaatii ajatustyötä ja valintoja, millaista tietojärjestelmää kehitetään.

Torhola uskoo, että vaikeiden ongel-mien idealistiselle ratkaisijalle löytyy kysyntää, vaikka jotkut asiat toki automatisoituvat ja siirtyvät edullisemman kustannustason maihin.

– Haluamme myös olla oikean, maltillisen ja kannattavan kasvun yritys. Atostekin omistavat 100-prosenttisesti henkilöstö ja toimiva johto. Tätä rakennetta ja olemusta emme halua rikkoa.

Atostek keskittyy kehittämään ohjelmistoja terveydenhuollon ja lääketieteen sovelluksiin, teollisuuden tuotekehitykseen sekä liikennealalle. Koronan aikana Atostek kehitti järjestelmän massarokotusten tehostamiseen ja koronatodistusten tulostuspalveluun, joka oli johdannainen yrityksen jo aikaisemmin kehittämästä kansallisten todistusten ja lääkärinlausuntojen tulostuspalvelusta.

Teollisuutta yritys auttaa kehittämään satamissa ja varastoissa liikkuvien koneiden autonomisuutta, kuten täysautomaattista konttisatamaa. Yritys on mukana kehittämässä myös esimerkiksi tieliikenteen ohjausta ja vesiväylätietojen hallintaa.

Hyvää kohti hyvinvointialueilla

Kun usein päivitellään uusien hyvinvointialueiden monenlaisia ”himmeleitä”, tietojärjestelmien suhteen Mika Torhola on toiveikas.

– Suomeen on hyvillä päätöksillä rakennettu vahvaa kansallista infraa sote-alan IT:hen, esimerkiksi Kanta-palvelut, sähköiset lääkemääräykset, potilastiedon, sosiaalitietojen ja kuva-aineistojen arkistot… Me uskomme, että terveydenhuollossa Suomen kannattaa keskittää isompiin alueisiin kuin kuntiin ja kuntayhtymiin.

Torhola sanoo, että kansallisen keskittämisen hyötyjä näkyy jo nyt, mutta kymmenen vuoden kuluessa koko tietojärjestelmäkenttä yksinkertaistuu ja kansalliset palvelut kehittyvät edelleen.

– Nyt on tuhannen taalan paikka oikein toimimalla luoda aikaisempaa tehokkaampia yksiköitä. Ei pidä hommata yhtä järjestelmää vaan muokata järjestelmäkokonaisuutta niin, että tiedot liikkuvat, ja sitten pikkuhiljaa yksinkertaistaa rakennetta. Kansallinen kehitys on tärkeää, hyvinvointialueen ei tarvitse tehdä kaikkea itse. Missiomme on toteuttaa tätä kehitystä ja olla luomassa Suomen sote-IT:n uutta aikakautta. Tarjoamme ongelmanratkaisua, emme vain tuoteratkaisua johonkin yksittäiseen tilanteeseen ja tarpeeseen.

Atostek on kymmenen vuotta kehittänyt omaa ERA-tiedonhallintapalvelua, johon kuuluvat muun muassa eResepti ja eArkisto. ERA helpottaa asiakkaan tietojärjestelmän liittymistä kaikkiin sote-alan IT-palveluihin ja mahdollistaa myös Kanta-palveluiden suorakäytön.

Atostekissa on myös kehitetty terveys- ja hoitosuunnitelma. Tulevaisuudessa koko hyvinvointialue voi kirjata potilaan eri sairaudet yhteen järjestelmään. Terveys- ja hoitosuunnitelmaa pilotoidaan tällä hetkellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä.

Hyvinvointialueiden yhtenä kipukohtana on pidetty sitä, että tietojärjestelmät eivät keskustele keskenään ja tieto ei liiku. Torhola sanoo, että ei nyt ihan niinkään.

– Meillä on jo julkisomisteinen UNA Oy. Se on valtakunnanlaajuinen, kansallista terveysinfraa hyödyntävä kehitysyhtiö. Se tukee asiak-kaitaan sote-tietojen integraatiossa ja potilastietojärjestelmien kehittämisessä sekä varmistaa, että tieto kulkee ammattilaisten välillä. UNA Ydin -integraatioratkaisua on kehitetty meillä, ja ERA on sen ytimessä. UNA Ydin on tällä hetkellä jo kuuden hyvinvointialueen käytössä, ja käyttöä laajennetaan jatkuvasti muillekin hyvinvointialueille.

Turvallista kielitaitoa

Teollisuudessa Atostek palvelee ohjelmistokehityksellään yritysten tuotekehitysyksikköjä. Ytimessä ovat autonomiset liikkuvat koneet satamissa ja varastoissa. Torhola huomauttaa, että automaatiossa on kyse äärimmäisestä tehokkuuskehityksestä, mutta koska koneiden ympäristössä toimii vielä myös ihmisiä, softa ei saa synnyttää vaaratilanteita.

– Autonomisten koneiden ohjelmistojen erityispiirteitä ovat turvallisuuden kaksi ulottuvuutta: safety ja security. Ohjelmiston pitää olla laadittu niin, ettei se aiheuta onnettomuuksia, eivätkä ulkopuoliset pääse siihen käsiksi. Ratkaisevaa on ohjelmointikielen valinta. C ja C++ ovat laitteita ohjaavien ohjelmistojen valtakieliä, mutta ne ovat myös sukupolvensa tuotteita ja niissä on heikkouksia, jotka altistavat ohjelmistoja virheille. Siksi on kehitetty uusia ohjelmointikieliä. C/C++:n korvaajaksi on nousemassa Rust, ja sen oppimiseksi sekä turvallisten ohjelmien kirjoittamiseksi tarjoamme koulutusta. Olemme myös kehittäneet ”robottikäyttöjärjestelmä” ROS2:een RustDDS-toteutuksen, joka mahdollistaa Rust-kielisten moduulien käyttämisen ROS2-pohjaisten robottien kehittämisessä.

Torhola toteaa, että terveydenhuollon ja teollisuuden yhdistelmä kiinnostaa myös Atostekia.

​​​​​​​– Unelma olisi saada leikkaavia robotteja valmistava yritys asiakkaaksi. Emme ole olleet ulkomailla läsnä, mutta nyt meillä on mies Texasissa tekemässä liiketoiminnan kehitystyötä ja tutkimassa kasvumahdollisuuksia. Medtech on isoa Dallasissa ja Houstonissa. Meillä on myös Kiinassa agentti tekemässä ERA-ratkaisua tunnetuksi. Euroopasta etsimme teollisuusyrityksiä asiakkaiksemme.

Opintoja tukemalla varmistetaan osaajien saanti

Miten sujuu Atostekissa työvoiman rekrytointi? Toimitusjohtaja Mika Torhola miettii tovin ja arvioi, että ei siinä suuria ongelmia ole. Yritys tekee paljon töitä jo opiskelijarintamalla.

– Jos halutaan lopettaa itku osaajapulasta, pitää tehdä toimet, joilla osaajia saadaan reippaassa tahdissa työelämään, hän huomauttaa.

Atostek palkkaa kokeneempien lisäksi mielellään yliopisto-opinnoissaan loppusuoralla olevia ”kirkkaita mieliä”.

– Polku meille alkaa usein jo kesätöistä, ja siitä edetään osa-aikaisuuteen opiskelujen ohella. Kun opinnot ovat DI-työtä lukuun ottamatta valmiit ja henkilö haluaa täysipäiväiseksi, hänet otetaan mukaan johonkin projektiin, jonka jostain osasta hän myös laatii lopputyönsä meille yliopiston professorin ja meidän oman ohjaajamme opastuksessa. Lopputyön projektillinen sisältö tehdään normaalina palkallisena työnä, minkä lisäksi opiskelija saa käyttää 350 tuntia työajastaan varsinaiseen lopputyön kirjoittamiseen.

Atostekin resurssipalaverissa käsitellään kahden viikon välein, ketkä tekevät opinnäytetyötä, ketkä heitä ohjaavat ja keitä on tulossa putkeen sisään.

– Jos putkessa ei ole ketään, olemme sitten kyllä munanneet nuorten rekrytoinnissa.

Jotta tulijoita on, Atostek tekee yliopistoyhteistyötä, on näkyvillä opiskelija- ja muissa tilaisuuksissa, sekä tukee tietoteekkarien kiltaa. Toimipisteen sijaintikin on strategisesti valittu Tampereen yliopiston, entisen teknillisen yliopiston naapurista.

– Emme me vahingossa Otaniemessäkään ole, Torhola naurahtaa.

Lopputyötään valmistelevia on Atostekissa tällä hetkellä noin kymmenen. Vuosien saatossa yritys on tukenut yli kuuttakymmentä opinnäytetyötä.

Torhola sanoo, että opiskelijoiden tu-kemisessa kyse on myös sivistyksen arvostamisesta. Hän viittaa töihin, joita yritys ha-luaa tehdä.

– Työntekijämme pitää pystyä ymmärtämään asiakasongelma, kysymään asianomistajilta oikeita kysymyksiä ja johtamaan siitä jokin ratkaisu. Siihen tarvitaan sivistystä. Miten softa tuottaa entistä parempaa bisnestä? On osattava miettiä vaihtoehtoja. Pitää olla ymmärrystä teollisuudesta, tuotekehityksestä ja bisneksestä, ei vain softasta. Meillä töitä tekevät selviävät tämän putken läpi.

Torhola kritisoikin sitä, että julkisissa kilpailutuksissa hankintayksiköt usein peräävät pitkää kokemusta jostain spesifistä teknologiasta tai jotain tiettyä taitoa.

– Kannattaa kuitenkin miettiä, onko pitkä ja laaja-alainen kokemus sama kuin pätevyys ja kyky saada aikaan. Mitä kertoo ”pitkä kokemus projektissa X”, jos työntekijän omaa panosta ei tarkemmin määritetä? Tai jos painotetaan jonkin teknologian osaamista – eihän se kerro projektin onnistumisesta mitään.

Maaliin saakka

Tampereen yliopiston opiskelija Jasmin Kuusisto kirjoittaa parhaillaan lopputyötään Atostekille. Sähkötekniikkaa, elektroniikkaa ja ohjelmointia opiskeleva Jasmin tutkii kortinlukusovelluksen kirjastototeutusta Android- ja iOS-laitteille. Hän arvioi työn valmistuvan viimeistään alkusyksystä.

– Yrityksen tuella on suuri merkitys valmistumiselleni. On ensinnäkin hienoa, että saan tehdä diplomityön aiheesta, joka liittyy työtehtäviini. Eniten lopputyön tekemisessä auttaa kuitenkin se, että saan varata ohjelmoinnin lisäksi myös kirjoittamiselle palkallista työaikaa päivän tai kaksi viikossa, Jasmin sanoo.

Valmistuminen on Jasminille tärkeää.

– Olen nähnyt opiskeluni eteen paljon vaivaa, ja siksi haluan viedä opinnot päätökseen enkä jättää niitä roikkumaan. Valmistuminen tarkoittaa myös, että voin keskittyä täysin työelämään eikä tarvitse tasapainotella työn ja opiskelun välillä.

Atostek Oy

• perustettu vuonna 1999, aloitti toimintansa vuonna 2000
• kehittää ohjelmistoja terveydenhuoltoon ja lääke­tieteellisiin sovelluksiin, teollisuuteen autonomisten koneiden ja laitteiden valmistajille sekä liikennealan julkisten toimijoiden tarpeisiin
• konserniin kuuluvat myös Atostek Palvelut Oy ja Atostek Invest Oy
• liikevaihto 9,8 miljoonaa euroa, henkilöstö täysimääräisiksi työpanoksiksi muutettuna 100 (2022)
• toimipisteet Tampereella ja Espoossa.