Kauppakamarilehti | 25.02.2022 10:08

Ilmailuala näkee tulevaisuuden suurena mahdollisuutena

Tampere-talossa järjestettyyn konferenssin on saapunut noin 550 vierasta 45 eri maasta Afrikkaa myöten. Osanottajat edustavat noin kuuttakymmentä eri lentoyhtiötä sekä yli 250 lentoasemaa ja alihankkijan organisaatiota. 18. kertaa järjestettävän tapahtuman taustalla on ranskalainen The Airport Agency. Ensimmäisen pandemian jälkeisen Tampereella järjestettävän konferenssin isäntinä toimivat Tampereen kaupunki ja Business Tampere.

– Tampereen tavoite on olla avoin, kansainvälinen kaupunki, joka kiinnostaa niin yritystoimintaa kuin vapaa-ajan viettäjiä. Hyvät lentoyhteydet ovat elintärkeitä koko Tampereen seudun elinkeinoelämälle, tutkimukselle, turismille, osaajille ja innovaatioille, sanoo Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen.

Tapahtuman aikana isännät ovat esitelleet kongressivieraille muun muassa uutta Nokia-areenaa sekä seudun korkeatasoista teknologiaosaamista. Vierailla on ollut mahdollisuus nähdä nyt omin silmin asioita, joita Tampereen edustajat ovat jo vuosien ajan keskinäisissä neuvotteluissa heille esitelleet.

Kaupungin markkinoinnin kannalta runsas lumentulo ja viikon puolivälin kireähkö pakkanen saattoivat olla hyvä asia. Tampere pääsi näyttämään, että lumen perässä ei tarvitse matkustaa Lappiin asti ja Tampereelta löytyy tekemistä talvellakin. Tampereella on nyt ollut kolmen päivän ajan ainutkertainen mahdollisuus markkinoida kaupunkia.

Taivaalla pilviä ja aurinkoa

Tampere-Pirkkalan lentoaseman ja koko Tampereen kaupunkiseudun silmissä alkanut vuosi tarjoaa sekä hyviä että huonoja uutisia.

Lentoyhtiö SAS:n oli määrä aloittaa lennot Tampere-Pirkkalasta Tukholmaan 11. huhtikuuta, mutta yhtiö kertoi vastikään erittäin suurista talousongelmistaan. Yhtiö ilmoitti aloittaneensa uuden noin 700 miljoonan euron säästöohjelman, joka tarkoittaa yhtiön laivaston, verkoston ja tarjonnan supistamista. Valitettavasi Tampereen yhteys on yksi karsittavista. Tukholman lennot jäävät lentämättä Tampere-Pirkkalasta ainakin elokuuhun asti.

Huomattavasti iloisempi asia on viime joulukuussa julkaistu tieto Tampere-Pirkkalan valinnasta AirBalticin uudeksi kotikentäksi toukokuusta alkaen. Se on yhtiön ensimmäinen kotikenttä Baltian ulkopuolella.
AirBaltic lentää Riian lisäksi Tampere-Pirkkalasta kolmesti viikossa Frankfurtiin, Müncheniin, Kööpenhaminaan ja Osloon sekä kahdesti viikossa Málagaan ja Rodokselle.

AirBaltic investoi laivueeseensa

AirBalticin toimitusjohtaja Martin Gauss kertoi konferenssivieraille yhtiönsä suurista panostuksista pandemian aikana. Latvialaisyhtiö hankki ennen pandemiaa tekemänsä sopimuksen mukaisesti toistakymmentä yli 90 miljoonaa dollaria maksavia Airbus A220-300-koneita.

145 matkustajaa kuljettava kone on juuri sopivan kokoinen monelle pandemian jälkeen avautuvalle reitille, kun matkustus on vasta viriämässä. Kone on hiljaisin tuotannossa oleva kaupallinen suihkulentokone, sen päästöarvot ovat alhaiset ja kone kuluttaa merkittävästi vähemmän polttoainetta kuin vanhemmat ja suuremmat konetyypit, joten sillä lentäminen on edullista. Pienempi polttoainekulutus mahdollistaa myös saman kokoluokan vanhempia koneita pidemmät reitit. Airbus A220 lentää muita samankaltaisia koneita nopeammin, mikä lisäksi lyhentää matkustusaikaa.

– Talouden realiteetit ratkaisevat. Reittivalikoimassa tulee varmasti tapahtumaan monen yhtiön osalta muutoksia liike- ja vapaa-ajan matkustamisen taas käynnistyessä. Tarjolle tulee aivan uusia kohteita ja osa perinteisistä isoista lentokentistä jää pois valikoimasta, Gauss paljasti.

Ketkä selviävät voittajina?

Myös koko alan silmissä on pitkästä aikaa uskoa tulevaan.

– Tämä tapahtuma antaa minulle uskoa siitä, että ala on toipumassa pahimmasta myrskystä. Olemme valmiita yhdistämään voimamme uudelleen ja tarttumaan haasteisiin vahvempina kuin koskaan, arvioi järjestäjäorganisaation The Airport Agencyn toimitusjohtaja Karin Butot puheenvuorossaan.

Ympäristökysymysten vuoksi ilmailuala on koko maailman valokeilassa ja teema on ollut laajasti esillä tapahtuman kaikissa keskusteluissa. Alan silmissä kehitystä on jo tapahtunut, ja voittajina alan suurimmasta murroksesta tulevat selviämään ne, jotka osaavat tarttua oikeisiin mahdollisuuksiin.

Kyse ei ole pelkästään lentämisen tapojen ja teknologioiden kehittymisestä, vaan koko alan infrastruktuurin uudistumisesta. Tiennäyttäjän roolissa tulevat ovat pienemmät lentoasemat, joissa uudet toimintamallit otetaan ensimmäisenä käyttöön.

Sopivasti alan tapahtuman ollessa käynnissä julkaistiin tieto Tampere-Pirkkalan lentoaseman alueelle kehitettävästä, vähähiilisiin energiaratkaisuihin perustuvasta ilmailu- ja logistiikkaratkaisukokonaisuudesta. Hankkeessa on tarkoituksena selvittää millaisia ratkaisuja tulevaisuuden kalusto ilma- ja tieliikenteessä edellyttää. Nykyisellään liikennesektori on hyvin riippuvainen fossiilisista polttoaineista ja erityisesti ilmailun ja raskaan tieliikenteen osalta kalustoratkaisut vähähiilisille käyttövoimille, esimerkiksi akkusähkölle ja vedylle, ovat vasta kehitteillä.

Teksti ja kuva: Jari Runsas