HX-hanke – osaamisloikka Satakunnan lennostolle

<p><em>Satakunnan lennoston komentaja, eversti Aki Heikkinen otti tänä keväänä haltuun paitsi uutta työtään myös uutta konetyyppiä, potkuriturbiinikäyttöistä Pilatus PC-12:ta. – Tämänkin kautta pääsen mukaan ”kenttätyöhön” ja tutustun kentällä työskenteleviin ihmisiin.  </em><br></p>

Satakunnan lennoston komentaja, eversti Aki Heikkinen otti tänä keväänä haltuun paitsi uutta työtään myös uutta konetyyppiä, potkuriturbiinikäyttöistä Pilatus PC-12:ta. – Tämänkin kautta pääsen mukaan ”kenttätyöhön” ja tutustun kentällä työskenteleviin ihmisiin.

Satakunnan lennoston uusi komentaja, eversti Aki Heikkisen voi melkein nähdä istuvan hävittäjäkoneessa heittoistuimessa, joka huolellisen valmistautumisen jälkeen lennättää komentajan lennostoineen innostavaan tulevaisuuteen: uuden hävittäjäsukupolven testaamiseen ja käyttöönottoon.

Edessä on iso ja harvinainen tehtävä, hävittäjäsukupolven elinkaari kun on noin 30 vuotta.

– Satakunnan lennoston komentajan tärkeimpiä töitä on varmistaa, että lennosto pystyy toteuttamaan sille käsketyt HX-hankkeeseen liittyvät tehtävät – hävittäjien testaamisen, vastaanoton ja operatiivisen käyttöönoton – muiden tehtäviensä ohella ja että resurssit riittävät. Pitää tarkkailla henkilöstön hyvinvointia ja jaksamistakin, ettei innostava tulevaisuus vie liikaa mennessään.

Lyhyen tähtäimen visiossa Heikkisen omia ensisijaisia tavoitteita ovat HX-testivaiheen kunniallinen läpivienti ja komentajan tehtävän haltuunotto. Keskipitkällä aikavälillä pitää valmistautua pitkäntähtäyksen vision toteuttamiseen ja strategian laadintaan.

– Siinä elementit ovat HX:n käyttöönotto ja ilmataistelukeskuksen tehtäväkentän mahdollinen laajeneminen sekä ohjaajakoulutukset täällä lennostossa yhdessä Ilmavoimien muiden joukko-osastojen kanssa. Uuden kaluston käyttöönottaminen koskettaa lennostossa kaikkia yksiköitä. Meitä odottaa merkittävä osaamisen kehittämisen loikka.

Heikkinen muistuttaa, etteivät uudet hävittäjät tarkoita vain uusia lentokoneita ja niiden aseita, vaan koko järjestelmää, sensoreita, ohjelmistoja, tiedon käsittelyä ja jakamista verkoissa.

– Datan siirtäminen, käsittely ja suojaaminen ovat kovan kehittämisen kohteena hävittäjähankkeen aikana. Iso haaste on Puolustusvoimien muiden järjestelmien liittäminen samoihin tietoverkkoihin. Millaisia tulevat muutospaineet ovat, se selviää, kun päätös hävittäjistä tehdään vuonna 2021. Ensimmäiset koneet saamme vuonna 2025.

HX-projektissa ja suorituskyvyn testaamisessa Satakunnan lennoston rooli on merkittävä. Heikkinen kuitenkin korostaa, että Ilmavoimien esikunnassa eversti Juha-Pekka Keränen johtaa hankekokonaisuutta, Puolustusvoimien logistiikkalaitos johtaa materiaaliprojektia ja Puolustusministeriön ohjelmapäällikkö Lauri Puranen on strategisten HX- ja Laivue 2020 -hankkeiden ohjelmajohtaja.


<p><em>Aki Heikkinen on toiminut myös lentoturvaupseerina Satakunnan lennostossa. Lentoturvaupseeri tilastoi ja tutkii häiriötilanteita ja antaa niistä palautetta. – Suomessa on kulttuurina, että inhimillisistä virheistä ei rangaista vaan niistä opitaan. Tästä kulttuurista käy kansainvälisiä vieraita ottamassa oppia. Heitä kiinnostaa myös lentoturvallisuusraportointimme, se, miten asioista ilmoitetaan, miten niitä johdetaan ja hallinnoidaan. Hyvät käytäntömme on huomattu, kun kansainvälisissä harjoituksissa olemme osoittaneet osaamista.</em><br></p>

Aki Heikkinen on toiminut myös lentoturvaupseerina Satakunnan lennostossa. Lentoturvaupseeri tilastoi ja tutkii häiriötilanteita ja antaa niistä palautetta. – Suomessa on kulttuurina, että inhimillisistä virheistä ei rangaista vaan niistä opitaan. Tästä kulttuurista käy kansainvälisiä vieraita ottamassa oppia. Heitä kiinnostaa myös lentoturvallisuusraportointimme, se, miten asioista ilmoitetaan, miten niitä johdetaan ja hallinnoidaan. Hyvät käytäntömme on huomattu, kun kansainvälisissä harjoituksissa olemme osoittaneet osaamista.

Vauhtia töissä ja harrastuksissa

Heikkiselle lennoston komentajuus on hänen urallaan ”paluu lähtöpisteeseen” – tai no, voisi sanoa myös, että tulevaisuuteen. Heikkinen oli ensimmäisiä Suomessa koulutettuja Hornet-hävittäjälentäjiä 1990-luvun lopulla Satakunnan lennostossa. Houkuttavatko uudet koneet Hornet-konkaria?

– En usko niitä lentäväni – mahdanko päästä edes kyytiin, Heikkinen naurahtaa.

Vauhti on kiinnostanut Aki Heikkistä aina. Lapsuuden harrastuksena oli karting, vesihiihto ja laskettelu – kaikenlainen urheilu, jota leimasi kova meneminen.

Omalla tavallaan vauhti on jatkunut myös Puolustusvoimien urapolulla, askeleet ovat olleet ripeitä Hornet-lentäjästä ilmasotaopin pääopettajaksi, osastoesiupseeriksi ja nyt lennoston komentajaksi.

– Mutta vaikka tehtävät, positio ja näkökulmat ovat vaihtuneet, upseerin ammatti on pysynyt samana. Olen ollut mukana niin strategisessa suunnittelussa kuin operatiivisessa toiminnassa, ja uralla ne ovat tukeneet toisiaan. Uusi posti on aina avannut näkökulmaa entistä laajemmaksi. Olen päässyt näkemään ja tekemään töitä Puolustusvoimissa laajasti. Totta kai olen yrittänyt kovasti ja onhan mukana aina myös onnea – onnea on sekin, ettei ole ollut epäonnea.

Teknologiaa ja maanpuolustustahtoa

Vauhdinhurmasta huolimatta Aki Heikkinen kuitenkin kiinnostui Ilmavoimista ja lentämisestä ei niinkään lentämisen, vaan lentämisen teknologian ja maanpuolustustahdon vuoksi.

– Lentämisessä minua on kiinnostanut teknologia ja laitteet, se innostus tuli jo kotoa. Äiti toi kirjastosta pinokaupalla teknologiaa käsitteleviä opuksia ja se kiinnostus yhdistyi sitten lentokoneisiin, erityisesti hävittäjiin – ja varusmiespalveluun Ilmavoimissa. Siihen taas yhdistyi kutsumus maanpuolustustyöhön. En koskaan haaveillut siviililentäjän ammatista vaan maanpuolustukseen liittyvästä hävittäjälentäjän työstä.
Uutiset maanpuolustushengen rapistumisesta saavat Heikkisen rypistämään otsaansa.

– Maanpuolustustahto on edelleen kyllä korkealla, mutta kun se notkahti, Puolustusvoimat otti tiedon vakavasti. Mitä voimme tehdä, kun maailma globalisoituu, oman kansallisuuden tunnistaminen heikkenee? Pyrimme modernisoimaan varusmieskoulutusta, jotta nuoret kokisivat sen positiiviseksi, ja sitä kautta maanpuolustustahto pysyisi hyvänä. Puolustusvoimat pitää yleistä asevelvollisuutta tärkeänä, sillä sen avulla kokemus armeijasta välittyy lähipiireille ja laajemmallekin, eikä maanpuolustuksen ajatuksesta vieraannuta niin helposti.

Notkahtanut on myös alokkaiden fyysinen kunto. Heikkinen sanoo, että kuntotaso on tasaisesti heikentynyt ja lisäksi jako kahteen syventynyt: hyvät ovat hyviä, huonot tosi huonokuntoisia.

– Ennen koulutuksen aloittamista annamme vinkkejä, miten voi kohottaa kuntoaan etukäteen. Kun asepalvelus alkaa, lähdetään hitaasti liikkeelle, ettei tulisi vammoja ja ettei palvelus keskeytyisi. Kriteereitä tarkistetaan kaiken aikaa, jotta pidetään yllä laatua mutta jotta liian tiukoilla kriteereillä ei karsitakaan liikaa.

<p><em>Tukilentolaivue operoi kuljetus- ja yhteyskonekalustolla ja lentää valtionhallinnon ja Puolustusvoimien tilaamia operatiivisia-, palvelu-, tuki- ja koululentoja. Aki Heikkinen poikkesi tukilentolaivueen lentopalveluksen johtohuoneessa sopimassa Tuomas Koskisen kanssa omista Pilatus-koulutuslennoistaan.</em><br></p>

Tukilentolaivue operoi kuljetus- ja yhteyskonekalustolla ja lentää valtionhallinnon ja Puolustusvoimien tilaamia operatiivisia-, palvelu-, tuki- ja koululentoja. Aki Heikkinen poikkesi tukilentolaivueen lentopalveluksen johtohuoneessa sopimassa Tuomas Koskisen kanssa omista Pilatus-koulutuslennoistaan.

Mieluinen paluu kasvattajaseuraan

Kun Heikkinen miettii uransa virstanpylväitä, niitä on kolme: lennonopettajan status – ja oppilaiden tekemä valinta Vuoden parhaaksi opettajaksi – hävittäjälentolaivueen komentajaksi pääseminen ja nyt lennoston komentajuus.

Heikkinen sanoo tosi mieluusti tulleensa lennoston komentajan pestiin.

– Satakunnan lennostohan on huippumoderni moniosaaja, monialainen joukko-osasto. Teknologiapainotus on vahva, samoin yhteistyö juuri teknologiapuolella huippututkijoiden, yliopistojen ja teollisuuden kanssa – ja onhan tämä kasvattajaseurani!

Heikkisen uralle mahtuu myös monia ”hienoja kokemuksia”, kuten Tampereella järjestetyn ison kansainvälisen lentotoimintaharjoituksen ADEX 2008:n projektiupseerin pesti, vuoden 2012–14 puolustusvoimauudistuksessa Ilmavoimien lentotoiminnan suunnittelusta vastaaminen sekä tehtävät pääesikunnassa edellisen puolustusselonteon valmistelussa, toki yhteistoiminnassa ministeriön ja poliittisten päättäjien kanssa.

Tiedolla, ei intuitiolla

Puolustusvoimat on aikamoinen johtajuuskoulu. Heikkinen pitää saamaansa koulutusta erittäin hyvänä ja kertoo, että johtajakoulutuksessa tehtyjen arviointien perusteella hän on muuttunut introvertista ekstrovertiksi johtajaksi.

– Uskon enemmän tietoon kuin intuitioon pohjautuvaan johtamiseen. Oikeudenmukaisuutta pidän tärkeänä, ajattelua maalaisjärjellä, en niinkään kontrolloivaa johtamista normien kautta. Johtajana minun pitää kehittyä ainakin siinä, etten liian innokkaasti ryntäisi itse linjaamaan, vaan antaisin aikaa ja tilaa keskustella ja rakentaa ratkaisuja yhdessä.

Heikkinen sanoo, että armeijan ammattipuolella vallitsee hyvinkin moderni ja tiimityötä edistävä johtamistapa. Toisaalta komentajuus on ammatti ja vastuu, jota ei siviilissä ihan samanlaisena tunneta, etenkään, kun puhutaan sotilaskurinpitovallasta tai johtajuudesta kriisitilanteissa sekä poikkeusoloissa.

– Poikkeusolojen asettamia vaatimuksia johtajalle voi rauhanoloissa vain opiskella, ja siihen liittyy tutorointi eri komentajien kesken, myös kansainvälisissä harjoituksissa. Lisäksi keskustelut veteraanien kanssa ovat olleet arvokkaita. Esimerkiksi jo edesmennyt hävittäjälentäjä Kyösti Karhila puhui suoraan esimerkiksi pelosta ja luottamuksen menettämisen merkityksestä. Sotilaslentämisessähän kuolemanpelko on aina läsnä mielen taustalla.

Sopiva toimintaympäristö

Satakunnan lennosto on haluttu työpaikka, hakijoita avoimiin posteihin riittää.

– Toimintaympäristömme on erittäin sopiva muun muassa yliopiston ja teollisuuden ansiosta. Insta ja Patria ovat tärkeitä yrityksiä teknologisen kehityksen kannalta ja Tampereen yliopiston kautta saamme yhteyksiä muihinkin yliopistoihin. Pirkanmaan turvallisuusklusteriyhteistyössä olemme luontainen kumppani.

Merkittävää yhteistyötä lennosto tekee Pirkkalan kunnan kanssa, säännöllistä keskustelua käydään muun muassa ympäristö- ja meluhaitoista.

– Pyrimme yhdessä kestävästi suunnittelemaan asioita. Lentokenttäalueen toimijoiden ja Finavian kanssa olemme pystyneet kehittämään kentän infrastruktuuria. Tampere-Pirkkala on tärkeä ja meille kustannustehokkuutta parantava siviililentoasema. Mahdumme kaikki kentälle hyvin, ja poikkeavat toiminta-ajatkin ovat mahdollisia. Toivottavasti näin myös jatkuu.

Satakunnan lennostossa on osaava suojaus- ja varusmiesyksikkö lentotukikohdan maasuojan varmistamiseksi. Se on profiloitunut kehittämään maasuojauksen konseptia koko Ilmavoimissa. Henkilökuntaa on noin 360, varusmiehiä vuoden aikana yhteensä noin 400 kahdessa erässä. Lennoston joukkoyksikköjä ovat tukilentolaivue, ilmataistelukeskus ja lentotekniikkalaivue. Organisaatioon kuuluvat myös suojausyksikkö, viestitekniikkakeskus, huoltokeskus ja esikunta.


Aki Heikkinen

1973 syntyy Oulussa
1997 upseerin tutkinto, Maanpuolustuskorkeakoulu MPKK
2009 yleisesikuntaupseerin tutkinto, MPKK
2018 Masters of Strategic Studies, Air University USAF, Alabama

Ura

1997 – 2009 F-18 Hornet-lentäjä, Satakunnan lennosto
2009 – 2010 osastoesiupseeri, Ilmavoimien esikunta
2010 – 2012 sektorin johtaja, Ilmavoimien esikunta
2012 – 2013 ilmasotaopin pääopettaja, MPKK
2013 – 2015 Hävittäjälentolaivue 11 komentaja, Lapin lennosto
2015 – 2016 apulaisosastopäällikkö, Ilmavoimien esikunta
2016 – 2017 osastoesiupseeri, Pääesikunta
2017 – 2018 Air War College, Yhdysvallat
2018 – 2019 Ilmavoimien valmiuspäällikkö, Ilmavoimien esikunta
2019 – Satakunnan lennoston komentaja

Lennoston komentaja on myös Tampereen varuskunnan päällikkö.

Perhe

Vaimo KTM Veera Heikkinen, poika 18v Otto (18 v.), perheen koti Jyväskylässä ja työasunto Tampereella.

Harrastukset

Golf ja muu kuntourheilu, tietokirjallisuus, scifi, politiikan seuraaminen, dokumentit, tietokonepelaaminen ja muu viihde.

Motto

Elä hyvin. ”Toimi niin, että olet onnellinen ja voit hyvin, olet tyytyväinen elämääsi ja siihen, miten vaikutat muihin.”

Mistä saat virtaa?

”Lataudun ja saan virtaa rauhallisista hetkistä kotonani ja perheen parissa.”

Teksti Annikaisa Knuutila

Kuvat Olli-Pekka Latvala