Kauppakamarilehti | 15.09.2021 05:55

Entä jos -portaat rakennetaan
faktoista ja kuvittelusta

– Kirjoitin asioista, joista Maailman terveysjärjestö WHO oli varoittanut jo vuonna 2016. Sen mukaan maailmassa on kahdeksan vaarallista taudinaiheuttajaa, joista yksi on SARS-CoV-2. Siitä tuli uusi koronavirus. WHO:n listalla oli muuten muitakin tuttuja ongelmia, kuten superbakteerit ja rokotevastaisuus.

– Korona on ollut yrityksille kova koettelemus. Olen tehnyt paljon töitä matkailualan kanssa, enkä usko, että mikään yritys edes villeimmissä kuvitelmissaan aavisti tällaista. Olisi tärkeää, että erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja mietittäisiin etukäteen, koska vain sillä tavoin niihin voi varautua omassa liiketoiminnassaan.

Hiltunen kannustaa yrityksiä systemaattiseen ennakointiin. Se istuu luontevasti esimerkiksi strategiatyöhön, jossa muutenkin hahmotetaan yrityksen tulevaisuutta.

– Ennakointi ei saisi olla vain yksi harjoitus silloin tällöin, vaan säännöllistä ja jatkuvaa toimintaa. Minulla on hyviä kokemuksia joukkoistetusta ennakoinnista, jossa tiiminä kerättiin ja analysoitiin heikkoja signaaleja ja hahmoteltiin niiden pohjalta trendejä ja ennusteita eli skenaarioita.

Konsultit ja erilaiset tulevaisuustoimistot antavat apua ennakointityön aloittamisessa, mutta Hiltunen neuvoo yrityksiä opettelemaan omatoimisiksi, jotta työ pysyisi säännöllisenä.

– Olen tehnyt tulevaisuuden ennakoinnille kaavan: tulevaisuuden ennakointi = faktat + mielikuvitus. Tulevaisuuteen katsominen edellyttää, että seurataan ensiksi faktoja eli uutisia, ajankohtaisia tapahtumia, tilastoja ja trendejä.

– Olen itse oikea informaatiofriikki. Suomessa esimerkiksi Tilastokeskus tuottaa hyvää materiaalia. Tutkin myös YK:n tilastoja. Tilastot kertovat menneisyydestä, muuta faktaahan meillä ei ole. Joten kun historia on tiedossa, sen jälkeen otetaan avuksi mielikuvitus.

Koronakriisin taustalla ilmastonmuutos

Elina Hiltunen kutsuu kuvittelua entä jos -portaiksi tulevaisuuteen.

– Ennakoinnissa on tärkeää antaa tilaa tiedonkeruulle, ajattelulle ja luovuudelle. Eikä saa rajoittua pelkästään omalle toimialalle. Viimeistään korona osoitti, että kaikki vaikuttaa kaikkeen: mitä tapahtuu Wuhanin torilla, näkyy pian myös Suomessa. Siksi kannattaa katsoa laajasti, sillä suurimmat yllätykset tulevat aina oman alan ulkopuolelta.

Kriisit puskevat kehitystä johonkin suuntaan, eteen- tai taaksepäin. Koronapande­miassa otettiin digiloikka ja ehkäpä myös reagointikyky yllättäviin tilanteisiin kasvoi länsimaissa.

– Koronapandemia ei ole valitettavasti ainoa kriisi, vaan käsillämme on paljon suuremmat ongelmat, ilmastokriisi ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Itse asias­sa koronapandemiakin on seurausta luonnon köyhtymisestä.

Korona on zoonoosi, tartuntatauti, jonka aiheuttaja siirtyy eläimistä ihmisiin ja päinvastoin. Tutkijoiden mukaan zoonooseja kehittyy, kun ihmiset ja eläimet elävät entistä lähempänä toisiaan ja eläintuotanto kasvaa.

Ilmastokriisi huolestuttaa varsinkin nuoria. Tämä tuli esille haastatteluista, joita tehtiin Elina Hiltusen, Jarmo Limnellin ja Mikko Dufvan kirjaan Suomen tulevaisuudet – suuret kysymykset ja vastaukset. Se ilmestyy alkuvuodesta 2022.

– Kirjaa varten haastateltiin yli tuhat suomalaisnuorta. Huolenaiheista selkeäksi ykköseksi nousi ilmastonmuutos. Nuoret ovat tulevaisuuden kuluttajia ja päätöksentekijöitä, joten ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen pitää näkyä organisaatiossa. Ja näyttää siltä, että näin myös tapahtuu. Ilmastonmuutoksen kieltäjät ja välinpitämättömät ovat jäämässä vähemmistöön, Hiltunen sanoo.

Teksti Päivi Eskelinen, kuva Petri Mast

​​​​

Maailman tunnetuimpiin futuristeihin kuuluva Elina Hiltunen on yksi HHJ-alumniseminaarin 2021 key note -puhujista. Tilaisuus järjestetään ­striiminä 1.12.