Yritysten investointipäätöksillä
iso rooli kestävyysmuutoksessa

Natalia Saukkonen

Natalia Saukkonen

Edelläkävijäyritykset voivat edistää kestävyysmuutosta investoimalla vähäpäästöisempiin teknologioihin.

Ilmaston lämpeneminen ja huono ilmanlaatu ovat esimerkkejä ongelmista, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan kestävyysmuutosta. Tällä tarkoitetaan muutosta nykyisiin yhteiskuntaa ylläpitäviin järjestelmiin, kuten energia- ja liikennejärjestelmiin. Käytännössä esimerkiksi liikenteen kestävyysmuutos vaatii liikenteen infrastruktuurin, ajokäytäntöjen ja käyttövoimien kehitystä vähäpäästöisempään suuntaan. Yritykset voivat edistää muutosta tarjoamalla ja ottamalla itse käyttöön vähäpäästöisempiä ratkaisuja. Yritysten investointipäätöksillä on merkitystä esimerkiksi kansallisen autokantamme uudistamisessa, sillä kolmannes autokannastamme uusiutuu yritysten hankintojen kautta.

Järjestelmätasolla tunnistetaan, että yritysten investoinneilla on tärkeä rooli osana liikenteen kestävyysmuutosta. Miten sitten kuljetusalan yritykset itse perustelevat vähäpäästöisempiä kalustoinvestointejaan? Perusteet vähäpäästöisemmän käyttövoiman käytölle kumpuavat esimerkiksi kilpailuedun tavoittelusta ja omistajien arvomaailmasta. Vähäpäästöisempi kalusto voi tuoda kuljetusyritykselle lisäpisteitä julkisissa tarjouskilpailuissa.

Kuluttajat sen sijaan eivät välttämättä osaa vaatia vähäpäästöisyyttä käyttämiltään palveluntuottajilta, kuten autokouluilta tai takseilta. Vaikka suoraa linkkiä kilpailuetuun ei olisikaan, yrityksen omistajat voivat tehdä periaatepäätöksen suosia vähäpäästöisempiä käyttövoimia. Väitöstutkimukseni haastatteluissa korostui juuri tämä omistajien arvojen rooli, kun pienyritykset huomioivat ympäristönäkökulmia kalustoinvestoinneissaan.

Suurempia kuljetusalan yrityksiä koskevat laajemmat raportointivelvoitteet vastuullisuus- ja ympäristöasioissa. Päästöjen vähentämiseen liittyvät tavoitteet voidaan kuitenkin laatia eri yksiköissä kuin missä kalustoon liittyvät päätökset tehdään. Haasteena on, että päästötavoitteet jäävät etäälle itse päätöksenteon prosesseista.

Näin voi käydä monesta eri syystä. Henkilöstön näkemykset voivat erota siinä, vaikutetaanko päästöihin jo hankintakriteerien laadinnan aikana vai vasta kaluston käyttövaiheessa. Vaikka päästötavoitteet haluttaisiin integroida osaksi kalustoinvestointeja tukevia laskelmapohjia, ei sopivia laskentatyökaluja osata laatia. Lisäksi ulkoiset kannustimet voivat olla vähäiset päästöjen huomioimiselle. Päästöihin liittyvät maksut voivat olla niin pienet, että niillä ei koeta olevan ohjaavaa vaikutusta yrityksen sisäisissä päätösprosesseissa.

Ulkoisia kannustimia kasvihuone- ja hiukkaspäästöjen huomioon ottamiselle kalustoinvestoinneissa voi tulevaisuudessa tulla lisää. Hiilidioksidipäästöjen osalta muutoksesta kielivät keskustelut päästöoikeuksien hinnoittelusta, päästökaupan laajentamisesta sekä suuryritysten kiinnostus sisäistä päästöhinnoittelua kohtaan. Jatkuvasti opitaan lisää myös muiden päästöjen ilmasto- ja terveysvaikutuksista. Pitkällä tähtäimellä tämä ymmärryksen lisääntyminen vaikuttaa myös käsitykseemme vähäpäästöisistä teknologioista.

Natalia Saukkonen
tutkijatohtori, CMC-tutkimusryhmä (Cost Management Center)
Tampereen yliopiston tuotantotalouden yksikkö

Saukkosen tuoreeseen väitöskirjaan Drivers and Limitations for Incorporating Environmental Considerations into Investment Decision-Making voi tutustua täällä. Jatkossa Saukkonen tutkii mustahiilipäästöjen kontrollointiin ja mittaamiseen liittyviä investointipäätöksiä BC Footprint -projektissa.

Kuva Paula Virta