Verotus vaaliteemana – onko lupauksiin luottamista?


Jaakko Maijala.

Eduskuntavaaleissa annetaan jälleen kansalaisille mahdollisuus vaikuttaa Suomen tulevaisuuteen. Puolueet pyrkivät esittämään kannattajilleen mahdollisimman houkuttelevia lupauksia. Yksi kestosuosikki näiden lupausten joukossa on verotusta koskevat muutokset suuntaan tai toiseen.

Tyypillisesti vasemmisto ehdottaa veronkiristyksiä ja kohdentaisi ne erityisesti hyvätuloisille ja varakkaille yksityishenkilöille sekä yrityksille. Oikeisto puolestaan lupaa yleisesti laskea verotusta tai ainakin pitää sen ennallaan ja pidättäytyä yritysten sekä työn verottamisen kiristämisestä.

Kuka sitten on oikeassa vai onko kukaan?

Asiaahan voi tarkastella lukemattomista eri näkökulmista, ja politiikassa on tarkoituskin olla eri mieltä. Jotta lopputulos voisi olla edes jollain tavalla kansantalouden kannalta järkevä, tulisi kaikkien päättäjien pystyä tarkastelemaan kokonaisuutta ilman aatteen sumentamia laseja. Taloutta koskevat päätökset voidaan tehdä tutkittuun tietoon perustuen ilman ideologista höttöä. Jos jokaisen puolueen pitää aina saada jotakin jokaisesta asiasta, lopputulos on väistämättä kaoottinen eikä yksikään päätös ole toteuttamiskelpoinen. Tämä on nähty valitettavan usein viime vuosien aikana.

Yksi poliittisen päätöksenteon ongelma on myös lyhytnäköisyys ja poukkoilevuus. Päätöksiä saatetaan tehdä ja perua hetken päästä, kun joku pahoittikin mielensä. Suomi on mielensäpahoittajien luvattu maa, jossa saadaan nostettua somemyrsky ihan mistä tahansa asiasta. Jos annamme poliittisen päätöksenteon tapahtua keskustelupalstoilla, mihin tarvitsemme erikseen vaaleilla valittuja päättäjiä? Vaikka maailma ympärillä onkin muuttunut keskittymiskyvyttömäksi videoklippiapiksi, hallitusten tulisi kyetä keskittymään ja tekemään huolellisesti valmisteltuja ja kestäviä päätöksiä.

Verotuksella on vahva käyttäytymistä ohjaava vaikutus. Mitä ankarammin jotakin verotetaan, sitä vähemmän se houkuttaa. Tämän pitäisi olla aika helposti ymmärrettävä asia. Verotuksen kiristäminen ei automaattisesti johda verotulojen kasvamiseen tai verotuksen keventäminen verotulojen menettämiseen. On kaikkien edun mukaista, että työn tekeminen ja yrittäminen on kannattavaa eikä verotus aseta tarpeettomia rajoitteita lisäansioiden kerryttämiselle.

Monet hyvätuloiset voisivat jo nyt siirtyä neljän päivän työviikkoon eikä se juurikaan näkyisi pankkitilillä. ”Solidaarisuusvero” nostaa progression niin korkealle, että työajan vaihtaminen vapaa-aikaan on hyvinkin houkutteleva vaihtoehto. Kansantalouden kannalta ei ole välttämättä paras vaihtoehto, jos sen ”aivot” siirtyvät lomalle. Onkohan Suomessa koskaan uskallusta miettiä siirtymistä tasaveroon tai muutoin lisätöihin kannustavaan verotukseen? Olisihan se mukava ajatus, jos työnteollakin voisi rikastua.

Valitaan yhdessä Suomelle sellaiset päättäjät, jotka pystyvät tekemään rationaalisia, objektiivisia ja kestäviä päätöksiä. Vähemmän aatteen paloa ja enemmän järkeä kiitos!

Jaakko Maijala
veroasiantuntija
Talousvahvistus Oy

Kirjoittaja on Tampereen kauppakamarin laki- ja verovaliokunnan jäsen.

 

Scroll to Top