Köyhempi, sairaampi ja onnellisempi

Matti Apunen

Matti Apunen

Suomalaiset ovat edelleen maailman onnellisin kansa, todisti maailman onnellisuusraportti maaliskuun puolessa välissä. Tätä tietoa pitää käsitellä todella varoen, koska se saa helposti meidät uskomaan, että muutoksen tarvetta ei ole. Olemme onnellisia – mikä siis on vialla?
​​​​​​​

Se, että meillä vuotavat tulot, menot ja hyvinvointi.

Tulopuolella jäämme vauhdilla jälkeen muista Pohjoismaista. Menopuolella käytämme sosiaalitukiin enemmän rahaa kuin naapurit, mutta samaan aikaan emme saa terveydenhuollon rahoitusta raiteilleen.

Aikanaan haaveiltiin, että sote-uudistuksesta koituu tehokkuussäästöjä. Nyt tiedetään, että moneen kertaan silputtu sote tuottaa lisämenoja. Silti luvassa lienee palvelun kurjistuminen, kuten HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen ennusti Uudessa Suomessa 21. maaliskuuta.

Suomen bruttokansantuote – se mihin meillä on varaa – on jäänyt jälkeen Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta. Meillä on Pohjoismaiden matalin työllisyysaste, korkein julkinen velkasuhde, heikoin julkinen talous ja korkeimmat sosiaalimenot.

Jos maahanmuutto pysyy nykyisellään, väkiluku kääntyy laskuun, muualla Pohjolassa ei. Kun väki vähenee ja velka kasvaa, valtion käsi menee syvemmälle jäljellejäävien taskuun.

Kokenut talousmies Johnny Åkerholm todisteli hiljattain, että vuosina 2008-2019 talouskasvu on ollut Suomessa aivan maailman häntäpäätä. Asiantuntijat ärähtivät, että kyllähän tämä tiedettiin – ikään kuin se olisi lieventävä asianhaara.

Eikä siinä kaikki.

Ekonomisti Sami Pakarinen twiittasi neljä karua graafia pohjoismaisesta hyvinvoinnista. Ensimmäisessä verrataan lievästi toimintakykyrajoitteisten osuutta yli 65-vuotiaista. Toisessa kuvassa ovat saman ikäryhmän vakavasti toimintakykyrajoitteiset. Kolmannessa mitataan yli 65-vuotiaitten naisten terveitä elinvuosia ja neljännessä vastaavia miesten vuosia.

Arvasittekin jo.

Lievästi toimintakykyään menettäneitä on meillä 36 %, Ruotsissa 14 %. Vakavasti toimintakykyrajoitteisia on 15 %, Ruotsissa 7 %. Ruotsissa naiset voivat odottaa 87 % enemmän terveitä elinvuosia kuin Suomessa; miehillä luku on Ruotsin eduksi 69 %. Erot ovat hätkähdyttäviä.

Suomalaisen hyvinvoinnin myrkkycocktail on tässä: nopeasti paheneva rahoitusongelma ja sitkeä laatuongelma. Sotessa yritimme nostaa yhtä aikaa terveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa ja ylikunnianhimoinen tavoite kaatui nostajan niskaan.

Hallitus kokoontuu pian ”hallituskauden puolivälin tarkasteluun ja julkisen talouden suunnitelmariiheen”. Olin jo viittä vaille kirjoittaa ”suunnitelmatalouden puolivälin riiheen”, mutta vedin viime hetkellä nakit näppäimiltä.

Kuten ylläolevasta näette, suunniteltavaa riittää. Veikkaan, että ministerit tulevat vakavina riihestä ja ilmoittavat, että remonttia tarvitaan, mutta ei ihan vielä.

Suomeksi sanottuna elämme velaksi ja jos talouden pumppu meinaa vallan pysähtyä, uskomme että keskuspankin defibrillaattori jysäyttää sen uudelleen käyntiin. Toimimme kuin pikavipeillä operoiva moniongelmainen, joka pökkii takaisinmaksua tuonnemmaksi.


Matti Apunen