Blogi | 03.04.2020 13:07

Koronakevät laboratoriossa

Kliiniset laboratoriot toimivat normaalisti arjessa terveydenhuollon melko huomaamattomina tukipalvelun tuottajina. Osuutemme terveydenhuollossa on näkymätön mutta tärkeä – noin 70 prosenttia hoitopäätöksistä perustuu laboratoriotutkimusten tuloksiin. Palvelut nivoutuvat saumattomasti osaksi hoitoketjua – tilaukset ja vastaukset kulkevat sähköisesti, ja suuri osa analytiikkatuotannosta on pitkälle automatisoitua. Toiminnan laajuutta kuvaa esimerkiksi suoritemäärä. Vuonna 2019 tuotimme Fimlabissa noin 15 miljoonaa tutkimustulosta alueemme 1,5 miljoonan asukkaan väestölle.

Koronakevät on nostanut uutisvirrassa ja sosiaalisessa mediassa näkyviin asioita, joista ei muutama kuukausi sitten juuri puhuttu. Tällä viikolla olemme kollektiivisesti huolestuneet koronaviruksen ohella esimerkiksi huoltovarmuudesta, tehohoitopaikkojen määristä ja testaamisen kattavuudesta. Koronainfektion testaamisen vähyyttä on hämmästelty, vaikka media on tuonut esiin myös faktatietoa: Suomessa testaus on kansainvälisestikin tarkasteluna varsin hyvällä tasolla (Yle 30.3.2020).

Laboratorion näkökulmasta koronakevät on mullistanut laboratoriopalvelujen kysynnän: perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon varautuminen globaaliksi levinneeseen koronapandemiaan on merkinnyt kaiken normaalin tuotannon nopeaa vähenemistä. Maaliskuun lopulla pudotus näytteenotto- ja tutkimusmäärissä oli noin 40 prosenttia verrattuna normaaliin tilanteeseen.

Samaan aikaan olemme aloittaneet koronaviruksen osoittamiseen tarvittavat testit ja nostaneet testauksen kapasiteettia viikko viikolta. Maaliskuun alussa aloitimme muutamasta kymmenestä päivittäisestä testistä.

Maaliskuun lopussa teimme testejä 300–400 päivittäin. Päätökset kapasiteetin kasvattamisesta edelleen on jo tehty, mutta laitteiden toimitusajat ovat vähintään viikkoja, eikä reagensseja ole saatavilla kaikkiin laitevaihtoehtoihin riittävästi. Laitteisiin ja niiden toiminnassa tarvittaviin reagensseihin kohdistuu valtava globaali kysyntä, mikä asettaa rajoitteen kapasiteetin nostamiselle. Mitään mystiikkaa asiaan ei liity – tarjonta ei yksinkertaisesti vastaa tämänhetkistä kysyntää.

Tähän mennessä tapahtuneesta voi todeta, että nopeaan analytiikan pystyttämiseen ja kapasiteetin kasvattamiseen ovat taipuneet vain ne alan toimijat, joilla on riittävän vahvat resurssit. Tässä tilanteessa ratkaisevaa on ollut osaaminen. On tarvittu useiden asiantuntijoiden erityisosaamista, vastuunkantoa ja sinnikkyyttä. Laboratorioalan erityisosaamisen säilyminen ja kehittyminen kotimaassa on turvattava tulevaisuudessakin.

Teija Vehmas
talousjohtaja
Fimlab Laboratoriot Oy