Peer Haataja, Tampereen kauppakamari.
Euroopan unionin vahvistamiselle on useita painavia syitä, kuten yhteismarkkinan ja ennustettavan kauppapolitiikan tarve sekä Euroopan turvallisuuden ja huoltovarmuuden lujittaminen.
Kevään EU-vaalit ovat meneillään, varsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina 9. kesäkuuta. EU-vaalit on nähty Suomessa aika kaukaisena asiana, mitä kuvaa äänestysinnokkuuden jääminen aikaisemmissa vaaleissa selkeästi alle 50 prosentin.
Vuoden 2019 vaaleissa äänestysinnokkuus Euroopan tasolla kääntyi nousuun ensimmäistä kertaa EU:n historiassa. Nousu oli merkittävä, kahdeksan prosenttiyksikköä. Suomessa nousu oli vain yhden prosenttiyksikön luokkaa. Silti trendin uskotaan jatkuvan näissä vaaleissa myös Suomessa. Tätä povaa aiempaa vilkkaampi ennakkoäänestäminen. Jäänemme Suomessa kuitenkin alle 50 prosentin.
Miksi äänestämisestä EU-vaaleissa sitten pitäisi kiinnostua?
Kansainvälinen toimintaympäristö on viime vuosina muuttunut epävakaaksi. Pitkä globalisaation ja markkinatalouden vapauttamisen aika on ohi. Protektionismi kaikissa muodoissa lisääntyy erityisesti kansanvälisten blokkien välillä ja nostaa päätään myös Euroopan sisällä.
Vapaa markkinatalousajattelu on kuollut, nyt mennään toisenlaiseen maailmaan, missä valtiot kilpailevat aiempaa enemmän erilaisilla investointituilla, veroilla, asettavat vähintäänkin epäsuoria kaupan ja investointien esteitä ja ajavat omaa etuaan. Suhteellisen edun periaate resurssien tehokkaan käytön, kokonaistuotannon maksimoinnin ja siten myös hyvinvoinnin takaamiseksi on kuopattu.
Käykö näin myös EU:n sisällä? Toivottavasti ei. Itse näen yhtenäisen Euroopan vahvistumiselle kolme painavaa syytä.
Ensinnäkin yhteismarkkinan merkitys korostuu entisestään blokkiutuvassa maailmassa, jossa taloudelliset, poliittiset ja kauppapoliittiset jännitteet lisääntyvät. Tämä tarkoittaa kaupan esteiden poistamista, palveluiden vapaan liikkuvuuden tehostamista ja digitaalimarkkinoiden integrointia. EU:sta pitää saada enemmän irti. Sääntelyä pitää yhdenmukaistaa ja keventää, mikä helpottaisi rajat ylittävää kauppaa ja liiketoimintaa.
Toiseksi tarvitsemme vakaata ja ennustettavaa kauppapolitiikkaa. EU:ssa on jatkettava vapaakauppasopimusten neuvottelemista ja solmimista kolmansien maiden kanssa.
Globaali talouskriisi tai kauppasodat eivät saa vaarantaa eurooppalaisten yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille. Euroopan unioni voi neuvotella kauppasopimuksia tehokkaammin kuin yksittäiset maat. Suuri ja yhtenäinen markkina-alue on houkutteleva kauppakumppani, sillä se voi myös asettaa ehtoja omista lähtökohdistaan.
Kolmanneksi deglobalisaatio tarkoittaa turvallisuuden näkökulmasta varautumisen ja huoltovarmuuden lisäämistä Euroopan sisällä. Omavaraisuutta strategisissa komponenteissa, kuten siruissa ja puolustusteollisuuden tuotteissa, on lisättävä. Syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia, ja niiden ylös ajossa EU-politiikalla on merkittävä rooli.
Itse äänestän ehdokasta, joka vie näitä asioita eteenpäin ja pitää Suomen kehityksen kelkan kyydissä.
Peer Haataja
Johtaja
Tampereen kauppakamari