Suomessa opiskelleet ulkomaalaiset sujuvasti suomalaisyrityksiin töihin. Vauhtia EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden työlupien käsittelyyn. Saatavuusharkinnasta pitää luopua, koska se mutkistaa ja hidastaa rekrytointiprosessia.
– Tehdään suomalaisesta työelämästä kansainvälinen!
Suomen hallitus edellyttää, että työlupia odottavien jonoja pitää purkaa nykyistä nopeammin, jotta työluvan saannin hitaus ei olisi työllistymisen este. Euroopan komissiokin haluaa saada ihmisiä liikkumaan yli rajojen, mikä tasaisi työvoimatarvetta ja vähentäisi työttömyyttä.
Pirkanmaan TE-toimiston kansainvälisen työnvälityksen ryhmän esimies, palvelupäällikkö Kristel Stenman-Huuskonen sanoo, että Pirkanmaalla ja sen kanssa samaan alueeseen kuuluvina Hämeessä, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa jonossa syyskuun lopussa oli yhteensä noin 200 työluvan hakijaa. Hakemusten jonotusaika on nyt 2,5 kuukautta, tavoitteena on päästä maksimissaan kahteen kuukauteen.
– Ja siihen päästäänkin tänä vuonna. Tilanne on meillä kohtuullisen hyvä ja paranee entisestään. Pitää muistaa, ettei työlupa ole mikään ”leima paperiin” juttu. Rekrytointi kolmansista maista ei ole nopea prosessi sormenjälkien ottoineen ja muine dokumentteineen. Lisäksi pitää varmistaa, että työnantajalla on edellytykset palkata työntekijä, että verotiedot, vakuutukset ja muut asiakirjat ovat kunnossa. Työnantajavelvoitteita on, ja työnantajankin panos ja kokemus aikaisemmista kansainvälisistä rekrytoinneista vaikuttavat prosessin sujuvuuteen, Stenman-Huuskonen muistuttaa.
Rohkeasti kokeilemaan!
Pirkanmaalle tehtiin tammi-heinäkuussa 2018 noin sata osapäätöstä, vuonna 2017 osapäätöksiä tehtiin alle 200 ja niistäkin noin puolet maatalouteen.
– Määrät eivät ole kasvaneet merkittävästi, eikä esimerkiksi saatavuusharkinnan purku rakennus-, maanrakennus- ja metallialoilta vielä näy. Kyselyjä tulee kyllä enemmän kuin aikaisemmin, eli yrityksissä mietitään työvoimansaantia Suomea kauempaakin.
Kristel Stenman-Huuskonen kehottaa yritystä rohkeasti panemaan paikan auki englannin kielellä ja kohdistamaan hakua maihin, joista yritys jo tietää tai josta sillä on jo työntekijä.
– Työvoimareserviä ei voi kerätä, koska aina tarvitaan työsuhde ennen kuin saa työluvan. Mutta mitä pysyvämpää työtä tarjoaa, mitä enemmän apua asunnonhankinnassa ja asettautumisessa antaa, sitä houkuttelevampi työnantaja on. Työnantajaimago on tärkeä, toki suomalaishakijoille myös. Pitää tuoda esille firmansa hyviä puolia, kuvata alaa, paikkakuntaa ja työn luonnetta.
Opiskelijoiden yrityslinkkiä vahvistettava
Business Tampereen koordinoima Talent Tampere edesauttaa kansainvälisten opiskelijoiden ja osaajien sekä yritysten kohtaamisia, tätä työtä on tehty virallisesti vuodesta 2013. Yhteistyökumppaneita ovat Tampereen kauppakamari, Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan TE-toimisto, Tampereen kaupunki, Pirkanmaan Yrittäjät ja korkeakoulut.
– Osaajien ja kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelu on entistä tärkeämpää. Jotta opiskelija jää Suomeen, ratkaisevia ovat valmistumisen jälkeinen työllistyminen ja muut verkostot, kuten mahdollisesti täällä opiskelujen aikana perustettu perhe, sanoo Business Tampereen asiakkuusvastaava Mari Taverne.
Tampereen kaupungin tilastojen mukaan ammatillisessa koulutuksessa ja korkea-asteella opiskeli vuonna 2016 noin 3140 vieraskielistä opiskelijaa. Ammatillisesta koulutuksesta valmistuneista yli 80 prosenttia jää Pirkanmaalle, yliopistoista valmistuneista noin 50 prosenttia. Vieraskielisten opiskelijoiden määrä on kaikilla koulutusasteilla kasvussa. Vieraskielisistä valmistuneista työllistyy vuosi valmistumisensa jälkeen noin 40 prosenttia.
– OPM:n mukaan tohtoritutkinnon, ylemmän korkeakoulututkinnon tai amk-tutkinnon suorittaneista jopa 60 prosenttia kertoo jääneensä Suomeen, kun tilannetta kysyttiin kolme vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Työssä heistä oli 74 prosenttia.
Ulkomaisten opiskelijoiden pitämiseksi täällä auttaa muun muassa mentoriohjelma, jossa pirkanmaalaiset oman alansa konkarit ja ulkomailta tänne töihin tulleet mentoroivat seudun kansainvälisiä opiskelijoita.
– Tarvitaan myös aktiivisia, konkreettisia toimia opiskelijan työelämälinkityksen parantamiseksi, esimerkiksi vaikka harjoittelu- tai kesätyöpaikka stipendiohjelman yhteyteen. Nykyisin alemman amk-tutkinnon opiskelijan pitää löytää harjoittelupaikka itse, samoin yliopistoissa harjoittelu- tai DI-työpaikan hankinta on opiskelijan omalla vastuulla. Osassa maailman yliopistoja ja korkeakouluja tarjotaan harjoittelu- tai DI-työpaikka valmiiksi. Varmasti sillä on opiskelijoiden mielissä vetovoimaa. Sekin ratkaisee, miten kansainväliset opiskelijat integroidaan yhteiskuntaan ja miten perheet vastaanotetaan, Taverne muistuttaa.
Kauppakamarien linjauksia työperäisen maahanmuuton edistämiseksi
o Työperäiseen maahanmuuttoon on otettava aktiivinen ote ja ulkomaalaisia osaajia on ryhdyttävä rekrytoimaan tunnistettujen tarpeiden mukaan. Lisäksi maahanmuuttajien
työllisyysastetta on nostettava kehittämällä kotoutumiskoulutusta nopeammin avoimille työmarkkinoille
johtavaksi reitiksi.
o EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien, Suomessa työlupaa hakevien työntekijöiden saatavuusharkinnasta on luovuttava.
o Oleskelu- ja työlupa-asioihin liittyvien yritysten ja työntekijöiden viranomaispalveluiden
tulee olla nopeita, ennustettavia ja sujuvampia kuin kilpailijamaissa. Kansainvälisten
työntekijöiden ja yritysten viranomaispalvelut saatavaksi yhdeltä
luukulta.
o Suomessa tutkintoa opiskelevista ulkomaalaisista opiskelijoista on pidettävä kiinni.
o Työ on tärkein osa työikäisten maahanmuuttajien kotouttamista.
o Englannin kielellä on saatava yhä enemmän viranomaispalveluita.
Lähde Kauppakamarien koulutusteesit osaavan työvoiman saatavuuden kasvattamiseksi
Saatavuusharkinnalla tarkoitetaan käytäntöä, jossa selvitetään ennen oleskeluluvan
myöntämistä EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevalle työntekijälle, onko työmarkkinoilla Suomessa tai EU-alueella jo saatavilla sopivaa työvoimaa kyseiseen tehtävään.
Yritysten kokemuksia ulkomaisen työvoiman rekrytoinnista:
Nokia: Kasvuun osaajia ulkomailta