Markus Sjölund.
Tällä viikolla julkaistun Tampereen kauppakamarin jäsenkyselyn mukaan yrityksissä ollaan vielä hyvissä tunnelmissa, mutta investointiaikeiden heikkous herättää huolta.
Tampereen kauppakamarin kevään jäsenkysely oli osa kauppakamariryhmän yhteistä talouskyselyä. Kyselyyn vastanneista jäsenyrityksistämme 44 prosenttia kertoi liikevaihtonsa olevan suurempi kuin vuosi sitten. Kolmannes vastaajista uskoi kehityksen jatkuvan hyvänä kuuden seuraavan kuukauden aikana. Liikevaihdon heikkenemistä ennakoi 20 prosenttia vastaajista.
Kokonaisuutena Pirkanmaalla ollaan vielä hyvissä tunnelmissa, vaikka toimialakohtaisia eroja on. Pessimismi on vallannut esimerkiksi kuluttajakauppaa tekeviä ja palveluyrityksiä. Teollisuudessa odotukset ovat vielä myönteiset, vaikka yt-uutisista on kerrottu kevään mittaan.
Yritysten suurimmat haasteet ovat riittämätön kysyntä, työvoimapula sekä raaka-aineiden ja komponenttien kustannukset.
Itse suuntaisin huomiota investointiaikeiden heikkoon saldolukuun. Teollisuuden ja rakentamisen toimialan vastaajista 44 prosenttia ilmoitti, että heidän investointinsa jää edellisvuotta pienemmäksi. Ainoastaan 16 prosenttia ilmoitti investointien kasvusta. Näin saldoluvuksi muodostuu -26. Mittauksissamme se on heikoin luku pitkään aikaan.
Investointiaikeisiin vaikuttavat varmasti monet seikat. Kohonneet kustannukset niin materiaaleissa kuin rahoituksessa ovat varmasti yksi seikka. Monia haastaa myös epävarma näkymä lähi- ja keskipitkällä aikavälillä.
Globaali kauppapolitiikka haastaa myös tarkastelemaan investoinneille vaihtoehtoisia sijainteja. Viimeisin esimerkki nähtiin Kokkolassa. Kaupunkiin suunnitellun kobolttijalostamon kannattavuusselvitys tehdään myös Yhdysvaltoihin. Kannusteena toimii eittämättä Yhdysvaltain IRA eli ns. vihreän teknologian lakipaketti.
Säätytalon neuvotteluissa voidaan luoda kannustavaa investointiympäristöä. Yleisesti keskustelua Suomessa ovat hallinneet vihreän teknologian mega-investoinnit. Satojen miljoonien, jopa miljardien investoinneista puhutaan paljon. On tietysti suotavaa, että osa näistä investoinneista saadaan Suomeen.
Kunnareiden tavoittelun sijaan pitää huomioida, että myös suomalaisten pk-yritysten investoinnit ovat monessa maakunnassa elinehto. Muistetaan vielä, että suomalaisen teollisuuden tuotteilla on usein suuri positiivinen hiilikädenjälki, joten nekin ovat tahollaan vihreän siirtymän airueita.
Perhe-omisteisten, 50–250 henkeä työllistävien yritysten investoinnit ovat koko Suomen elinvoimainvestointeja.
Markus Sjölund
johtaja
Tampereen kauppakamari