Saara Tarumo.
Taas on aika taputella yksi vuosi pakettiin ja suunnata katse kohti seuraavaa. Tämä tarkoittaa kiivasta tulos- ja tavoitekeskustelujen aikaa. Yritys itsessään on oikeustoimikelpoinen, mutta hengetön henkilö. Mitä tahansa tapahtuukin, se tapahtuu ihmisvoimin.
Entä jos näyttää siltä, että tavoite ei purrut, että odotus jää täyttymättä? Tyypillinen reaktio on kiristää liekaa, tiivistää seurantaa ja lyhentää askelmerkkejä. Toivottu tulos ei sittenkään aina tule ulos. Mikä silloin mättää, ja mitä on tehtävissä?
Ihan ensimmäisenä, nyt kun kohta uusia tavoitteita asetellaan, kannattaa tarkistaa tavoitteen laatu. Tavoitteen on hyvä sekä käydä järkeen että vedota tunteeseen. Muussa tapauksessa tavoitetta kohti ponnistelu voi käytännössä olla yli-inhimillinen tehtävä.
Toiseksi kannattaa tarkistaa suunnitelma. Ja että sellainen ylipäätään on. Onko mietitty, miten perille pääsee, onko reittivalinta viisas, ja viekö se todella oikeaan suuntaan. Välillä askelmerkkien määrittely on esihenkilön homma, tavoiteohjatuissa rooleissa oletus on, että henkilö itse on paras asiantuntija etenemissuunnitelman tekemiseen.
Kolmanneksi on syytä kerrata mitä matkan varrella tarvitaan, kurkistaa reppuun ja tehdä tarvittavat täydennykset. Varusteista tärkein on usko siihen, että perille kyllä päästään. Luottamus omiin kykyihin, mahdollisuuksiin pysyä ja edetä valitulla tiellä, sekä taitoihin ratkaista asioita matkan varrella, varmistaa hallinnan tunteen ja poistaa matkan varrelta esteet, jotka ovat henkistä lajia.
Neljäntenä kannattaa tarkistaa polttoaineen määrä, tankata tarpeen mukaan ja optimoida kulutus. Liikkeeseen tarvitaan liikevoimaa, ja se pitää kohdentaa oikeisiin asioihin. Näin syntyy muutakin kuin syheröä. Levon ja ravinnon lisäksi ihmisolentojen energiatasoon vaikuttavat henkiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät. Jokaisella meistä on yksilöllinen optimi, jonka huomiointi on olennainen osa paitsi työhyvinvointia, myös tavoitejohtamista.
Tuloksekas tavoitetta kohti johdattelu on kaikkea muuta kuin suoraviivaista hommaa. Se vaatii aikaa ja aiheeseen paneutumista. Se vaatii luottamusta ja läsnäoloa. Kysymistä, kuuntelua ja suoraselkäistä kommunikointia. Suunnitelmallisuuden ja suunnitelmassa etenemisen tukemista. Valmentajan taitoja siis.
Yritysmaailmaan erikoistunut ammattivalmentaja eli business coach voi tukea tavoitejohtamisessa kahta kautta. Hän voi auttaa johtajaa ottamaan haltuun ja vahvistamaan valmentavan vuorovaikutuksen ydintaitoja, joita hyödyntäen on mahdollista päästä toimeenpanokyvyn johtamisessa pintaa syvemmälle. Vaihtoehtoisesti ammatticoach voi toimia suoraan yksilöiden ja tiimien suorituskyvyn tukena. Kaikki ongelmat voivat olla johtamisella ratkaistavia ongelmia, mutta niiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin.
Saara Tarumo
palkitsemisen, johtamisen ja yrityskulttuurin kehittäjä, johdon konsultti ja ICF sertifioitu Business Coach
Happy Company Oy, ICF Tampere
ICF Tampere on ICF Finlandin paikallisryhmä, johon tämän blogisarjan kirjoittajat kuuluvat. ICF on maailman suurin ammatticoachien yhteisö. ICF:n tavoitteena niin maailmalla, Suomessa kuin Pirkanmaallakin on edistää coachingin laatua ja ammattitaitoa.