Jussi Lampinen jaTommi Härmä, Asianajotoimisto Merkurius Oy
Ennätyksellisen voimakas inflaatio on aiheuttanut haasteita erityisesti niille toimittajille, jotka ovat sitoutuneet kiinteähintaisiin toimituksiin.
Sopimusoikeuden keskeinen pääsääntö on, että sopimuksia on noudatettava. Tämä koskee myös jälkikäteen arvioituna huonoiksi ja kannattamattomiksi osoittautuneita sopimuksia. Näin hinnanmuutosoikeuteen vaikuttaa ratkaisevasti se, onko siitä sovittu sopimuksessa.
Parhaassa tapauksessa toimittaja on neuvotellut sopimukseen lausekkeen, joka antaa toimittajalle oikeuden nostaa hintoja perustuen esimerkiksi tietyn indeksin muuttumiseen tai kohonneisiin tuotantokustannuksiin. On myös voitu sopia, että toimittajalla on oikeus nostaa hintaa sovitulla kaavalla, jos tietyn määritellyn raaka-aineen, esimerkiksi teräksen, hinta muuttuu vaikkapa yli kymmenen prosenttia. Edelleen kompromissina on voitu sopia ostajan kanssa, että ostajalla on oikeus irtautua kestosopimuksesta, mikäli toimittaja nostaa hintojaan yli sovitun raja-arvon.
Sopimuksessa voi olla myös hardship-lauseke, joka velvoittaa kummankin sopijapuolen neuvottelemaan vilpittömässä mielessä sopimusmuutoksesta, mikäli sopimuksen täyttäminen osoittautuisi olosuhteiden muuttumisen johdosta kohtuuttomaksi toiselle sopijapuolelle.
Force majeure -lauseke ei yleensä oikeuta muuttamaan hintoja. Ylivoimainen este (esimerkiksi tulipalo tai sota) saattaa oikeuttaa toimittajan saamaan lisää toimitusaikaa ja mahdollisesti tietyissä tilanteissa vetäytymään kaupasta, mutta se ei pääsääntöisesti oikeuta muuttamaan hintoja tai muita sopimusehtoja.
Sopimusten kohtuullistaminen on mahdollista, mutta kynnys on korkealla
Mikäli sovittu hinta johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen toimittajan kannalta, oikeustoimilain (228/1929) 36 § voi mahdollistaa myös hinnan kohtuullistamisen. Kynnys sovitteluun on kuitenkin hyvin korkealla. Poikkeustilanteissa sovittua hintaa on voitu oikeuskäytännössä kohtuullistaa (esim. KKO 1982-II-141 ja Kouvolan HO 17.1.2014). Suomesta löytyy myös aiemmin julkaistuja välimiesoikeuden ratkaisuja, joissa toimitushintoja on kohtuullistettu öljykriisin vuosina 1973–1974 aiheuttaman ennakoimattoman inflaation seurauksena.
Jotta kohtuullistaminen voisi ylipäätään olla mahdollista, tulisi kohtuuttomuuden asteen olla kokonaisuutena arvostellen merkittävä ja syyn siihen olla lisäksi ennakoimaton. Myös osapuolten keskinäinen asema otetaan huomioon kohtuuttomuusarvioinnissa.
Sovellettava laki vaikuttaa ratkaisuun
Sopijapuolet voivat lähtökohtaisesti sopia, minkä maan lakia sopimukseen sovelletaan. Mikäli sovellettava laki ei ole Suomi, saattaa se vaikuttaa toimittajan oikeuteen muuttaa hintoja. Pääsääntönä voidaan todeta, että oikeus hintojen muutokseen lienee kaikkein vaikeinta angloamerikkalaisessa oikeuskulttuurissa (esimerkiksi USA ja Iso-Britannia), jossa löytyy heikommin oikeuslähteitä, jotka oikeuttaisivat poikkeamaan sopimuksen sanamuodosta. Sen sijaan esimerkiksi Ruotsista, Saksasta ja Ranskasta näyttäisi löytyvän suomalaistyyppinen ”kohtuullistamispykälä” (esim. BGB 313, FCC 1195, Lag 1915:218 36§). Soveltamiskynnys on toki korkealla jokaisessa maassa.
Open book -hinnoittelu yksi ratkaisu
Rationaalisesti toimivat sopijapuolet pyrkinevät löytämään uusissa sopimuksissa ratkaisuja, joissa yhdistyisi maltillinen riskilisä ja hintojen ennustettavuus. Yksi mahdollisuus olisi sopia open book -hinnoittelusta. Tällöin sovitaan toimittajalle kiinteä kateprosentti ja toimituksen hinta elää toimittajan tuotantokustannusten mukaan. Ostajalla on yleensä oikeus saada kustannusrakenne nähtäväkseen. Toimittajaa voidaan tässä mallissa motivoida tuottavuusparannuksiin sopimalla mekanismista, jolla mahdollisen tuottavuutta tehostavan parannuksen hyödyt jakautuvat kummallekin sopijapuolelle.
Jussi Lampinen
asianajaja, toimitusjohtaja
Tommi Härmä
asianajaja
Asianajotoimisto Merkurius Oy
