Teppo Tapani, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus.
Perinteiset työhyvinvoinnin toimenpiteet eivät useinkaan riitä varmistamaan, että väki pysyy kunnossa. Tarvitaan useamman vuoden päähän ulottuvia panostuksia, joissa fokuksena on hyvinvointi – ei vain työhyvinvointi.
Työntekijöistä huolehtiminen on nousemassa koko ajan tärkeämmäksi osaksi yritysten kilpailukykyä. Osaajapulan ratkaisuiden ohella on huolehdittava siitä, että nykyiset osaajat jaksavat hyvin työuransa loppuun saakka.
Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa havahduimme hyvinvoinnin tukemisen merkitykseen tilanteessa, jossa sairauspoissaoloissa näkyi lievää kasvua ja henkilökunnan keski-ikä lähestyi viittä kymppiä. Mietimme, miten pidämme porukan kunnossa, kun vartumme. Ja miten varmistamme, että olemme mahdollisimman hyvä ja houkutteleva työnantaja myös tuleville tekijöille.
Päätös mittavasta hyvinvointi-investoinnista syntyi loppuvuonna 2019, juuri ennen pandemia-aikaa. Viisivuotisessa hyvinvointiohjelmassa – ja jonka nimestä etuliite työ tippui jo valmisteluvaiheessa pois – koko henkilöstömme pääsee osallistumaan fyysistä ja henkistä hyvinvointia ylläpitämiin valmennuksiin ja muuhun toimintaan. Lisäksi valmennamme esihenkilöitämme työkykyjohtamiseen.
Ohjelman tavoitteet ovat kahtalaiset: haluamme tukea työntekijöidemme hyvinvointia pitkäjänteisesti ja luoda välittävää työilmapiiriä, jonka innoittamana väki kiinnostuu omasta hyvinvoinnistaan ja itsensä johtamisesta. Lisäksi tavoitteena on sairauspoissaolojen väheneminen, eläkemaksujen säilyminen tietyssä hintaluokassa sekä työterveyshuollon painottuminen ennaltaehkäisyyn. Työterveyshuolto ja työeläkeyhtiö ovat mukana ohjelmassa.
Tulokset ovat kahden ensimmäisen toimintavuoden jälkeen rohkaisevia. Ohjelmaan on ensinnäkin osallistunut noin 250 työntekijästämme yli 80 prosenttia, mukaan lukien koko päällikkö- ja johtotaso. Lisäksi tärkeät tunnusluvut ovat vuosien 2020 ja 2021 aikana lähteneet kehittymään oikeaan suuntaan. Sairauspoissaoloprosentti on laskenut merkittävästi, mitä on tärkeä suuntaus – siitäkin huolimatta, että pandemia-ajan etätyö selittää lukua osin. Myös sairauspoissaolon keskimääräinen pituus on selvässä laskussa.
Sairauspoissaolot ovat eurokysymys, mutta myös inhimillinen kysymys. Hyvä työkyky on arvokasta yhtä lailla työnantajalle kuin työntekijälle. Yksittäisten työntekijöiden saavuttamat muutokset ja palautteet ovat siksi arvokas osa hyvinvointiohjelman tulosten tarkastelua.
Eri puolilta organisaatiota on kuulunut tarinoita siitä, kuinka ihmiset ovat ylittäneet ennakkoluulonsa lähtiessään huolehtimaan itsestään, tai saavuttaneet tärkeitä, konkreettisia terveyttä edistäviä ja jaksamista tukevia askeleita esimerkiksi uneen, ajanhallintaan tai painonhallintaan liittyen.
Valmennus pelasti minut varmalta loppuun palamiselta, kirjoitti yksi vastaajista.
Teppo Tapani
Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen rehtori