Johtajaverkoston keskusteluissa huomaa nopeasti yhden asian: yritysjohtajan pöydällä ei ole vain yhtä isoa kysymystä. Kasvu, kansainvälistyminen, osaajat, omistajuus, investoinnit ja toimintaympäristö kietoutuvat jatkuvasti toisiinsa.
Siksi olen viime aikoina miettinyt erityisesti yhtä asiaa. Suomessa puhumme paljon siitä, miten saamme aikaan uusia kasvuyrityksiä. Mutta mitä tapahtuu sen jälkeen, kun yritys oikeasti onnistuu kasvamaan?
Onko sillä mahdollisuus jatkaa kasvua Suomesta käsin? Löytyykö täältä riittävästi pääomaa, osaajia ja ostajia? Ja kun yrittäjä aikanaan haluaa luopua yrityksestään, löytyykö sille jatkaja?
Jatkaja voi löytyä monesta paikasta
Sukupolvenvaihdos ei enää tarkoita vain sitä, että yritys siirtyy vanhemmalta lapselle. Jatkaja voi löytyä perheestä, yrityksen johdosta, henkilöstöstä tai toisesta yrityksestä. Olennaista on, ettei hyvä yritys katoa vain siksi, ettei omistajuudelle löydy seuraavaa vaihetta.
Sama koskee kasvuyrityksiä. Ulkomainen pääoma ja yrityskaupat ovat luonnollinen osa kansainvälistä taloutta. Ongelma ei ole se, että suomalaisia yrityksiä ostetaan. Isompi kysymys on, onko Suomessa riittävästi kykyä ja halua olla myös ostajana – ja rakentaa tänne nykyistä enemmän keskisuuria ja suuria kansainvälisiä yrityksiä.
Päätökset eivät ole toisistaan irrallisia
Tähän vaikuttavat myös poliittiset päätökset. Verotus, omistajanvaihdosten ehdot, osaajien saatavuus, TKI-panostukset, sääntelyn ennakoitavuus ja liikenneyhteydet eivät ole toisistaan irrallisia asioita. Yrityksen näkökulmasta ne muodostavat yhden kokonaisuuden: kannattaako tänne investoida, kasvaa ja jäädä.
Kilpailukyky ratkaistaan joskus minuuteissa
Päärata on tästä hyvä esimerkki. Kun puhumme Helsinki–Tampere-yhteyden kehittämisestä, kyse ei ole vain uudesta radasta tai junien huippunopeudesta. Merkitystä on myös sillä, missä junat pysähtyvät, kuinka kauan asemilla ollaan, miten eri junat mahtuvat samalle radalle ja kuinka sujuvasti vaihdot toimivat.
Yksi minuutti ei kuulosta paljolta. Mutta kun minuutit kertautuvat tuhansissa työmatkoissa, asiakastapaamisissa ja vaihtoyhteyksissä vuodesta toiseen, niillä on merkitystä. Saavutettavuus vaikuttaa työssäkäyntialueeseen, osaajien liikkuvuuteen ja siihen, kuinka houkutteleva paikka Tampere on yrityksen investoinnille.
Puhutaan kasvupolitiikasta pidempänä ketjuna
Ehkä meidän pitäisi siis puhua kasvupolitiikasta vähän pidempänä ketjuna. Miten saamme yrityksiä syntymään Suomeen? Miten autamme niitä kasvamaan ja kansainvälistymään? Miten teemme omistajanvaihdoksista mahdollisia? Ja miten rakennamme toimintaympäristön, jossa yrityksen seuraavakin omistaja näkee Suomen ja Pirkanmaan hyvänä paikkana kasvaa?
Juuri tämänkaltaisista kysymyksistä Johtajaverkoston keskusteluissa on parhaimmillaan kyse. Ei yhdestä oikeasta vastauksesta, vaan siitä, että yritysjohtajat katsovat samaa kokonaisuutta eri suunnista. Usein juuri silloin huomaa, että kilpailukyky syntyy paljon pienemmistä asioista kuin juhlapuheissa annetaan ymmärtää.
Akira Ropo
Tampereen kauppakamari
Johtajaverkosto