Suomalaisyritykset ottavat Venäjän vastaiset pakotteet vakavasti ja tunnistavat yleensä hyvin niiden kiertoyritykset. Kiertäminen on kuitenkin monimutkaistunut, joten neuvontaa tarvitaan lisää.
Ulkoministeriö, Tulli, KRP:n rahanpesunselvittelykeskus, Suojelupoliisi ja Ulosottolaitos aloittivat kesäkuun alussa kiertueen Venäjä-pakotteista yhteistyössä kauppakamarien kanssa. Kiertue lähti liikkeelle Tampereen kauppakamarista, jonka järjestämässä tilaisuudessa oli kuulolla ja keskustelemassa lukuisia vientiyrityksiä.
Tilaisuudessa ennakoitiin EU:n 14:ttä pakotepakettia, joka tuli voimaan kesäkuun lopussa. Pakotepaketilla otetaan käyttöön merkittäviä toimia Venäjälle asetettujen pakotteiden kiertämisen estämiseksi.
– Uusimmassa paketissa korostuvat yritysvastuukysymykset ja pakotteiden huomiointi yleisesti ulkomaankaupassa, ulkoministeriössä pakoteasioita koordinoiva Pia Sarivaara kertoi.
Lue lisää 14. pakotepaketista.
EU julkaisi kesäkuun lopussa myös uusia Valko-Venäjää koskevia pakotteita. Lue lisää täältä.
– EU-pakotteet eivät ole ainoita pakotteita, jotka vaikuttavat yritysten ja pankkien toimintaan. Myös USA:n, UK:n ja muiden läntiseen pakotekoalitioon kuuluvien maiden pakotteet velvoittavat suomalaisyrityksiä silloin, kun niiden toiminnassa on linkkejä kyseisiin maihin, Sarivaara muistutti.
Suomalaisyritykset ovat ottaneet pakotteet vakavasti, toimeenpanevat niitä ja ovat yleensä hyvin hereillä pakotteiden kiertoyrityksistä.
– Venäjä edistää omaa narratiiviaan monilla foorumeilla, mutta läntisen koalition pakotteilla on ollut selvästi vaikutusta Venäjään. Pakotteet ovat muuttaneet sen ulkomaankaupan maantiedettä ja vaikeuttaneet tuotteiden hankintaa. Valitettavasti tuotteita kuitenkin päätyy edelleen Venäjälle.
Tunne asiakkaasi, sitouta henkilöstösi
Pakotteet ovat suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä ja velvoittavat yrityksiä niiden jokapäiväisessä toiminnassa. Liiketoiminnan tueksi kannattaa laatia sisäinen tarkastusohjeistus (due diligence), joka sisältää muun muassa oman liiketoiminnan maantieteelliset rajat ja erityispiirteet sekä asiakkaiden ja henkilöstön riskinarvioinnin.
– On tärkeää tuntea yhteistyökumppaninsa, asiakkaansa ja tuotteensa. Onko kyseessä kaksoiskäyttötuote, jota voidaan käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksessa ja mikä on tuotteen loppukäyttö?
Sarivaara painotti myös henkilöstön kouluttamista ja sitouttamista pakotteiden noudattamiseen. Ulkoministeriö julkaisi viime syksynä sekä suomen että englannin kielellä ilmaisen ja kaikille avoimen pakotteiden perusteet -verkkokurssin. Koulutus sisältää paljon käytännön ohjeita ja esimerkkejä yrityskäyttöön.
Kiertäminen on monimutkaistunut
Pakotteiden kiertämisestä on uutisoitu viime aikoina paljon. Uutisten mukaan tavaravientiä on edelleen Venäjälle.
– Viranomaistoiminnassa keskitymme korkean prioriteetin tuotteiden viennin jäljittämiseen. Aikaisemmin niitä kutsuttiin taistelukenttätuotteiksi. Venäjä saa niitä haltuunsa useiden maiden kautta.
Sarivaaran luettelemia maita ovat erityisesti Kiina ja Hong Kong sekä Keski- ja Kaakkois-Aasian sekä Kaukasuksen maat, joihin sijoittuneet yritykset avustavat usein pakotteiden kiertämisessä. Myös Taiwan, Malesia, Vietnam, Yhdistyneet Arabiemiirikunnat ja Turkki ovat olleet esillä, kun pakotteiden kiertämistä on tutkittu.
– Mitään maata ei kuitenkaan voi sulkea pois mahdollisena alustamaana. Myös EU-yritykset voivat toimia välittäjinä, Sarivaara totesi.
– Venäjän pakotteiden kiertämisen logiikka on muuttunut. Vielä vuosi sitten puhuttiin, että Venäjä kiertää pakotteita yhden maan kautta. Nyt kiertäminen tapahtuu usean maan kautta siten, että tuote kulkee esimerkiksi Turkin ja Kazakstanin kautta Venäjälle. Reitit, yritysjärjestelyt ja myös rahansiirrot ovat monimutkaistuneet.
Korkean prioriteetin tuotteiden lista sisältää mikroelektroniikkaa, langattomaan viestintään ja radionavigointiin kuuluvia tuotteita sekä elektronisia ja mekaanisia komponentteja. Mukana on lisäksi komponenttien tuotannossa ja laaduntestauksessa tarvittavia laitteita sekä työstökoneita.
– Lista on sovittu USA:n ja muun läntisen pakotekoalition kanssa, ja sitä täydennetään pakotepakettien yhteydessä.
Kannattaa seurata myös taloudellisesti kriittisten tuotteiden listaa.
– Se sisältää teollisia koneita ja laitteita, kuten pumppuja, suodattimia ja voiteluaineita. On havaittu, että niitä virtaa Venäjälle varsinkin kolmansien maiden kautta.
Kauppasopimukset ajan tasalle
Pia Sarivaara antoi käytännöllisiä ohjeita kiertämisen tunnistamiseen.
– On hyvä pitää silmällä, syntyykö vientiin epätavallisia tai epäloogisia kauppareittejä, onko vientiä sellaiselle toimijalle, joka on aikaisemmin vienyt EU-alkuperää olevia tuotteita Venäjälle, tai onko tällaisen toimijan vienti esimerkiksi Keski-Aasiaan noussut. Poikkeaako yrityksen vientitoiminta sen tavanomaisesta liiketoiminnasta?
– Yritysten pitäisi sisällyttää ”ei jälleenvientiä Venäjälle” -lauseke kauppasopimuksiinsa, kun kyseessä on pakotteiden alaiset tuotteet. Jälleenmyynti on otettava huomioon myös emoyhtiön ja tytäryhtiön välisissä sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävissä sopimuksissa.
Jälleenmyyntiin on hyvä suunnata huomiota siksi, että jotkut kolmansissa maissa toimivien EU-yritysten tytäryhtiöt ja EU-yrityksiä edustavat yritykset ovat vieneet tuotteita Venäjälle.
– Pakotteiden kiertämistä voidaan tehokkaimmin estää tuotteita valmistavissa yrityksissä. Niiden tulisi varmistaa, että toimitusketjut ovat luotettavia ja tuotteita ei päädy kumppanien kautta Venäjälle, Sarivaara korosti.
TULOSSA: Pirkanmaan Vientipäivässä 6.11.2024 uusinta asiantuntijatietoa pakotteista ja niiden kiertämisen tunnistamisesta. Ilmoittaudu mukaan täältä.
Teksti ja kuva Päivi Eskelinen