Nuorten yrittäjyys ja talous NYT:n Yrityskylissä kuudes- ja yhdeksäsluokkalaiset pääsevät tutustumaan realistisesti työelämään ja yrittäjyyteen. Kuva Anriika Photography
Ei ole samantekevää, miten puhumme työstämme lasten ja nuorten kuullen. Nuorten tulevaisuusraportin mukaan jo lähes joka kolmas nuori pelkää, että työelämä on hänelle liian raskasta. Nuorten yrittäjyys ja talous NYT:n alueellisissa yrityskylissä nuoret pääsevät omakohtaisesti opettelemaan työelämä-, talous- ja yrittäjyystaitoja.
NYT Yrityskylä on maailman parhaana koulutusinnovaationa palkittu suomalainen oppimiskokonaisuus. Se muodostuu opettajien koulutuksesta, Yrityskylä-oppitunneista sekä elämyksellisestä päivästä oppimisympäristössä, koululaisten omassa pienoiskaupungissa. Kukin oppilas työskentelee omassa ammatissaan saaden palkkaa tekemästään työstä. Lisäksi oppilas toimii kuluttajana ja kansalaisena osana suomalaista yhteiskuntaa.
Yläkoululaisille Yrityskylä on pelillisyyteen perustuva oppimiskokonaisuus. Oppilaat johtavat kilpaa yrityksiä peliareenan kansainvälisillä markkinoilla.
Yrityskylien toimintaan osallistuu 90 prosenttia Suomen kaikista kuudesluokkalaisista ja 88 prosenttia yhdeksäsluokkalaisista. Yrityskyliä on yhteensä kolmetoista eri puolilla maata. Tampereen Yrityskylä toimii Finlaysonin alueella.
Toimintaa pyörittävä Nuorten yrittäjyys ja talous NYT syntyi, kun osin samoja asioita omilla tahoillaan pitkään tehneet Nuori Yrittäjyys ry sekä Talous ja nuoret TAT yhdistivät voimansa kesällä 2023.
– Yhdistymällä saimme aikaan entistä isomman ja vaikuttavamman toimijan sillanrakentajaksi lasten ja nuorten sekä toimivan työelämän välille. Tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten valmiuksia muuttuvan työelämän tarpeisiin, oman arjen hallintaan ja omien vahvuuksien tunnistamiseen, kertoo Pirkanmaan alueen kumppanuuspäällikkö Kaisa Sälke.
Pirkanmaalla NYT:llä on sopimus kaikkien alueen kuntien kanssa eli jokainen em. ikäluokkiin kuuluva alueen oppilas vierailee Yrityskylässä. Siellä he pääsevät käytännössä kokemaan työelämän vaatimuksia sekä mahdollisuuksia, ja oppivat samalla perusteet siitä, miten yhteiskunta toimii.
Jokainen voi löytää paikkansa
Palvelukokonaisuuden avulla jokainen lapsi ja nuori oppii tunnistamaan omia vahvuuksiaan, innostuu tulevaisuudesta ja rohkaistuu tavoittelemaan unelmiaan. Työelämä-, talous- ja yrittäjyystaitojen lisäksi esillä on vahvasti teemoja muun muassa kestävämmän yhteiskunnan rakentamisesta.
– Vierailu vahvistaa uskoa siitä, että jokainen voi löytää oman paikkansa yhteiskunnasta. Ymmärrys siitä, miten palkkaa maksetaan ja miksi siitä peritään veroa, auttaa hahmottamaan kokonaisuutta. Yrityskylässä käyneet nuoret hakevat muun muassa muita aktiivisemmin kesätyöpaikkoja, Kaisa Sälke toteaa.
– Oppimiskokonaisuuden aikana kasvaa myös ymmärrys siitä, miksi monimuotoisuus ja erilaisuuden ymmärtäminen ovat tärkeitä asioita.
Nuorten yrittäjyys ja talous NYT on voittoa tavoittelematon järjestö. Se toimii niin julkisen kuin yksityisen sektorin rahoituksen turvin.
– Rahoitus jakaantuu jokseenkin kolmeen yhtä suureen osaan kunnilta saatavan rahoituksen, yrityskumppanuuksien ja muiden, lähinnä paikallisten ja valtakunnallisten säätiöiden, myöntämän tuen kesken, Pirkanmaalla paikallisista kumppanuuksista vastaava Sälke kertoo.
Yrityskumppaneille NYT tarjoaa mainion mahdollisuuden tehdä toimialaansa ja omaa toimintaansa näkyväksi Yrityskylissä. Samalla avautuu tilaisuus rakentaa polkua tulevaisuuden työntekijöiden suuntaan. Mukana olevat yritykset tekevät merkittävää vastuullisuustyötä nuorten hyvinvoinnin ja tasa-arvoisen tulevaisuuden puolesta.
– Vierailu Yrityskylässä auttaa lapsia ja nuoria ymmärtämään, miten palkkaa maksetaan ja miksi siitä peritään veroa. Samalla kasvaa ymmärrys siitä, miksi monimuotoisuus ja erilaisuuden ymmärtäminen ovat tärkeitä asioita, kumppanuuspäällikkö Kaisa Sälke toteaa. Kuva Jari Runsas
Nuorten mielikuvat eri aloista ovat vahvoja
NYT toteuttaa vuosittain myös Nuorten tulevaisuusraportin, joka tarjoaa tietoa tuhansien nuorten odotuksista ja asenteista työelämää, taloutta ja yrittäjyyttä kohtaan.
– Nuorten mielikuvat eri aloista ovat vahvoja, ja arvot ovat niissä hyvin vahvasti esillä. Eri toimialoilla onkin haastetta tuoda omaa alaansa esiin kiinnostavana uravalintana. Peräti 80 prosenttia vastaajista pitää tärkeänä tai erittäin tärkeänä, että voi työskennellä alalla, jossa voi edistää omia arvojaan, sanoo NYT:n nuorten työelämäasiantuntija Riikka Ahonvala.
– Arvojen merkitys on viime vuosina kasvanut valtavasti. Jos mielikuvat ja totuus yrityksen arjesta eivät kohtaa, työpaikkaa vaihdetaan melko nopeastikin, vahvistaa LähiTapiolan henkilöstöjohtaja Susa Nikula.
Vuoden 2023 tulevaisuusraportin perusteella nuorten mielestä kiinnostavimpia aloja ovat terveydenhuolto, matkailu- ja ravintola-ala sekä taide-, kulttuuri- ja kaupan alat. Vähiten kiinnostavimmat alat ovat kirkollinen työ, kiinteistöalan palvelut ja siivous, julkishallinto, vakuutusala, energiateollisuus sekä elintarvike- ja juomateollisuus.
– Nuoret tekevät valintoja hyvin pitkälle sen pohjalta, mitä aloja he näkevät ja joiden kanssa he ovat tekemisissä, kuten eniten työllistävät terveydenhuolto ja kaupan ala. Aika monella nuorella on läheisiä, jotka työskentelevät näillä aloilla.
– Esimerkiksi kulttuuri ja viihde ovat hyvin paljon julkisuudessa esillä sosiaalisen median kautta. Ne kiinnostavat nuoria, vaikka aloihin liittyy paljon epävarmuutta. Näillä aloilla on selkeästi jotain erityistä vetovoimaa, Riikka Ahonvala toteaa.
Positiivista on se, että jo noin 40 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista ajattelee yrittäjyyden olevan varteenotettava uravaihtoehto.
Työelämän vaativuus pelottaa
Huolestuttavia kehitysmerkkejä on havaittavissa nuorten asenteissa. Peräti kolmannes yläkoululaisista ja toisen asteen opiskelijoista pelkää työelämän olevan liian raskasta itselle. Työelämän raskautta pelkäävien nuorten osuus on kasvanut nyt neljänä vuotena peräkkäin.
Nuoria huolettaa eniten työtulojen riittämättömyys, kiinnostavan työn löytyminen ja omien voimavarojen riittävyys. Tuloksien valossa myös omien vanhempien kautta saatu käsitys työelämästä lisää nuorten epävarmuutta omasta tulevaisuudesta.
– Vanhempien olisi hyvä entistä tarkemmin harkita myös sitä, miten työstään ja työelämästä ylipäätään kotona lasten ja nuorten kuullen puhutaan. Jos vanhempien työ näyttää raskaalta, se vaikuttaa myös nuorten omaan suhtautumiseen. Tässä monella meistä aikuisista on varmasti peiliin katsomisen paikka, Kaisa Sälke muistuttaa.
Teksti Jari Runsas
Yrityskylän Yläkoulussa yhdeksäsluokkalaiset johtavat kilpaa oikeaa yritystä kansainvälisillä markkinoilla. Pelin aikana oppilaista muodostuvat tiimit valmistavat ja myyvät tuotettaan asiakkaille ja johtavat yritystä vuoden ajan. Kuva Anriika Photography