Tampereen korkeakouluyhteisössä etsitään keinoja, jotta mahdollisimman moni kansainvälinen opiskelija solahtaisi suomalaiseen työelämään. Kokemusten mukaan tukea tarvitsevat sekä työnantajat että opiskelijat.
Osapuolten kohtaamisia edistetään tapahtumissa, joista seuraava on syyskuussa järjestettävä Thesis Fair. Se on avoin ja ilmainen verkostoitumistapahtuma, jossa opinnäytetyön tekijöitä etsivät ja kansainvälisestä työvoimasta kiinnostuneet yritykset tapaavat ulkomaisia maisteriopiskelijoita. Tapahtuma sopii myös kaikille muille kansainvälisestä opiskelijayhteistyöstä kiinnostuneille.
Thesis Fair järjestetään 25. syyskuuta Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella. Lue lisää tapahtumasta ja ilmoittaudu mukaan:
Kauppakamari osallistuu yritysyhteyksien luomiseen
Tampereen kauppakamari tukee kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelua ja työllistymistä pirkanmaalaisiin yrityksiin. Keinoja niiden edistämiseksi etsittiin korkeakouluyhteisön kanssa järjestetyssä seminaarissa kesäkuussa.
Keskuskauppakamarin osaamisen ja maahanmuuton johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen alusti keskustelua karuilla luvuilla.
Viime keväänä tehdyssä valtakunnallisessa kauppakamarien osaajakyselyssä 70 prosenttia vastaajista kertoi, että työvoimapula estää niitä kasvamasta. Tilanne ei korjaannu omalla väestökehityksellämme. Ennusteen mukaan vuonna 2040 Suomessa on 100 000 työikäistä vähemmän kuin nyt, mutta eläkeläisiä on 300 000 enemmän. Alaikäisiä lapsia on 200 000 nykyistä vähemmän.
Katseet kääntyvät Suomeen suuntautuvaan maahanmuuttoon, joka on kasvanut viime vuosina kovaa vauhtia.
– Käsitystämme maahanmuuton rakenteesta vääristää julkinen keskustelu turvapaikanhakijoista ja pakolaisista. Iso osa tulee kuitenkin työn ja opintojen perässä, perheenjäseninä tai puolisoina, Pulkkinen muistutti.
– Kauppakamarien osaajakyselyt kertovat, että vain 20 prosenttia vastanneista on hyödyntänyt kansainvälisiä opiskelijoita kesätöissä tai harjoittelussa. Kansainväliset opiskelijat ovat kuin matalalla roikkuva hedelmä, joka työnantajien kannattaisi poimia talteen.
Kansainvälisen opiskelijan palkkaaminen on helppo ja riskitön tapa kansainvälistyä.
– Kannattaa muistaa, että myös suomalaiset milleniaalit odottavat työpaikoiltaan moninaisuutta ja kansainvälisyyttä, Pulkkinen painotti nykyaikaisen työnantajakuvan roolia yritysten kilpaillessa nuorista osaajista.
Investointi ja oppimisprosessi
Tekniikan akateemiset TEK tekee yliopistojen kanssa vastavalmistuneille palautekyselyjä.
– Niiden mukaan suomalaisten diplomi-insinööri- ja arkkitehtiopiskelijoiden työura alkaa koulutuspolulla varhain. 46 prosenttia työllistyy laadukkaasti jo valmistumisvaiheessa. Laadukas tässä tarkoittaa työllistymistä tehtäviin, jotka vastaavat vaatimustasoltaan omaa koulutusta, selvitti analyytikko Arttu Piri TEK:stä.
– Laadukkaan työllistymisen taustalla on työkokemusta ja yrityksille tehtyjä diplomitöitä. Kansainvälisillä opiskelijoilla kokemusta ja ylipäätään verkostoja suomalaisyrityksiin on vähän.
Kyselyt kertovat, että vain 18 prosenttia ei-suomalaisista työllistyy valmistumisvaiheessa.
– Vuoden kuluttua valmistumisesta 30 prosenttia ulkomaalaistaustaisista on lähtenyt Suomesta. Vuosi on siis se aikajänne, jonka aikana tehdään ratkaisut.
– Korostan harjoittelu- ja diplomityöpaikkojen merkitystä. Se on ainutlaatuinen jakso, jonka aikana opiskelija voi parantaa asemiaan valmistumisen jälkeen.
Arttu Piri toivoi Pulkkisen tavoin, että yritykset ajattelisivat kansainvälisen harjoittelijan jakson investointina tai oppimisprosessina ja oman kansainvälistymisen alkuna.
– Kansainvälisyys ja kansainvälinen työvoima koskee tulevaisuudessa jollakin tavoin jokaista suomalaisyritystä.
Thesis Fairista liikkeelle
Kansainväliset opiskelijat eivät ole yhtenäistä massaa. Heidän tietonsa ja kokemuksensa suomalaisesta työelämästä vaihtelevat suuresti.
– On opiskelijoita, jotka ovat olleet kotimaassaan suomalaisen tai kansainvälisen yrityksen palveluksessa tai työskennelleet ulkomailla ennen opintojaan. Heidän on jo pykälän verran helpompi ymmärtää meidän toimintamallejamme. Sitten on heitä, jotka ovat ensi kertaa lentokoneessa tullessaan Suomeen opiskelemaan. Uuteen opiskelu- ja työkulttuuriin tottuminen vaatii enemmän aikaa ja tukea, kuvasi yliopistonlehtori Jouni Lyly-Yrjänäinen Tampereen yliopistosta.
Lyly-Yrjänäinen kertoi työskennelleensä kansainvälisen koulutuksen etulinjassa 20 viime vuotta. Hän opettaa tuotantotalouden kansainvälisessä koulutusohjelmassa, jossa valmistuneiden työllistymisaste on pyörinyt 70–80 prosentissa.
Korkea työllistymisaste selittyy muun muassa sillä, että opiskelijoita ohjataan tavallista enemmän ensimmäisenä opiskeluvuotena.
– Varmistamme, että nuoret lähtevät menemään opinnoissaan oikeaan suuntaan eli tarjoamme tukea heti opintojen alkuvaiheessa.
Hän kertoi kansainvälisille opiskelijoille suunnitelluista työelämävalmiuksia kehittävistä opinnoista. Kokemukset ovat olleet hyvät.
– On tärkeää, että teollisuuden edustajat vierailevat opintojen kuluessa kertomassa, mitä nuorelta työnhakijalta odotetaan. Yrityksiltä tulevaa puhetta kuunnellaan tarkasti.
– Olemme myös huomanneet, että kansainväliset opiskelijat saattavat katsoa maailmaa palasina. Ajatellaan, että opiskelen nyt, työnhaku tulee sen jälkeen. Tässä on jälleen yksi asia, jota ravistelemme uuteen järjestykseen. Lisäksi toivomme yrityksiltä kokemuksia kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoinnista, koska kokemusten avulla pystymme neuvomaan nuoria entistä paremmin.
Myös yritykset tarvitsevat ohjausta kansainvälisten opiskelijoiden kohtaamisessa ja rekrytoinnissa. Lyly-Yrjänäisen mukaan ne voivat aloittaa esimerkiksi osallistumalla Thesis Fairiin.
– Tulkaa mukaan, jotta saamme opiskelijoiden suuntaan vahvan viestin: tuemme työllistymistänne, hän kannusti yrityksiä.
Teksti ja kuva Päivi Eskelinen