Toimitusjohtaja Antti Eskelinen, Tampereen kauppakamari.
Tampereen kaupungin aktiiviset virkahenkilöt ovat pääosin onnistuneet kehittämään ja kasvattamaan kaupunkiamme oikealla tavalla oikeaan suuntaan, mutta muutamassa asiassa olen joutunut miettimään heidän toimintaansa, tavoitteitaan ja tulosvastuutaan.
Ymmärrän hyvin vielä tässä vaiheessa vajaana kulkevat ratikat, mutta niiden käyttöaste on syytä julkistaa veronmaksajille avoimesti ennen jatkopäätösten tekemistä. Toinen tärkeä asia on keskustan asiakasmäärän nykytilanne ja kehitys lähitulevaisuudessa. Keskusta-asujana seuraan tarkasti liikennemääriä ja liikenteen toimivuutta. Liikenteen volyymit vaihtelevat henkilöautojen osalta huomattavan paljon aiheuttaen ikäviä ja odottamattomia liikenneruuhkia keskustan ns. kehälle. Sen välityskyky tulisi turvata nykyistä huomattavasti paremmin.
Niin hienolta kuin kävelykeskusta autoista vapaana tilana tuntuukin, sen vaikutukset keskustan kaupalliseen palvelurakenteeseen tulee tunnistaa. On myönnettävä avoimesti, että sillä on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia kaupallisen toimijan mukaan. Hämeenkadun tulevaisuutta on seurattava. Halutaanko se uusien liikennemuotojen läpiajoväyläksi vai elämää sykkiväksi kaupalliseksi kokonaisuudeksi?
Miksi Tampereen kaupunki onnistuu aina löytämään liikenneinsinööreiksi henkilöitä, jotka vihaavat henkilöautoliikennettä ja niiden matkustajia? Tästä hauska esimerkki, suorastaan farssi on kaupunkipyörien hankinta. Pyöräparkit on laitettu siten, että parkin sijainti voi olla vaikkapa vanhusten palveluasunnon edessä, jolloin se estää erityisryhmien liikenteen. Tai pyöräparkit sijoitetaan mahdollisimman monen parkkipaikan päälle, jolloin parkkipaikat ovat poissa autoilijoiden käytöstä. Näin heikennetään keskustan kaupallista vetovoimaa.
Kokonaan toinen asia on taloudellinen tulosvastuu. Hyvä esimerkki julkisen sektorin liikenneihmisten asenteesta ovat kaupunkipyörät. Näin ainakin Aamulehden kommenttien perusteella. Tavoitteena oli myydä 10 000 kausilippua – tuloksena oli 400 lippua. Tämä on konkreettinen huono esimerkki siitä, kun julkinen sektori lähtee kilpailemaan yksityisen sektorin kanssa ideologia edellä ja laittaa veronmaksajien rahaa puoli miljoonaa euroa taivaan tuuliin. Kaupunkipyörien kilpailijat – Tier, Voi ja Lime – tuottavat kaupunkilaisille liikkumispalveluja ja verotuloja. Tämä on kansantajuinen esimerkki julkisen ja yksityisen sektorin eroista. Telineessä seisova kaupunkipyörä merkitsee korkeampaa veroäyriä tai muita maksuja kuntalaisille tai yrityksille.
Antti Eskelinen
toimitusjohtaja
Tampereen kauppakamari