Danske Bankin Sisä-Suomen yrityspankin johtajana pitkään toiminut Jukka Kööpikkä on siirtymässä vuodenvaihteesta ”eläkeyhtiön asiakkaaksi”. Hänen tilalleen valittu Marjaana Mäkinen on niin ikään pitkään pankkialalla toiminut ammattilainen.
Jukka Kööpikällä tuli elokuussa 2024 täyteen 30 vuotta Danske Bankissa. Työnantajan nimi on matkan varrella ehtinyt tosin vaihtua useampaan otteeseen.
– Olen toiminut koko ajan yrityspuolella eli paikallisen yritystoiminnan tukeminen ja rahoittaminen on ehtinyt tulla tutuksi. Moni asia on näiden vuosien aikana muuttunut melko radikaalistikin, Jukka kertoo.
Yksi näkyvimmistä muutoksista on ollut pankkitoiminnan sääntelyn merkittävä lisääntyminen.
– Aiemmin esimerkiksi lainaneuvottelut olivat aika suoraviivaisia. Yrittäjän kanssa istuttiin alas, katsottiin tilinpäätökset ja suunnitelmat läpi ja arvioitiin rahoitusmahdollisuudet. Nyt byrokratia on paljon laajempaa ja vie enemmän aikaa. Hyvää siinä on tietysti se, että näin pystytään paremmin torjumaan talousrikollisuutta ja esimerkiksi rahanpesua. Asiakkaat toki usein kysyvät, voisiko byrokratiassa hieman oikaista. No, ei voi, Kööpikkä hymähtää.
Vahdinvaihto harkitusti
Jukka Kööpikän ikääntymiseen on osattu varautua, joten seuraajan etsiminen aloitettiin hyvissä ajoin. Tehtävään valituksi tuli Marjaana Mäkinen. Hänelläkin on takanaan pitkä pankkiura, vaikka välillä työnantaja on löytynyt myös yrityspuolelta.
– Olin Nordealla eri tehtävissä kaikkiaan 17,5 vuotta. Työskentelin niin rahoituksen, yritysasiakkuuksien kuin etenkin vihreisiin lainoihin liittyvien kehityshankkeiden parissa. Pari viime vuotta vedin laaja-alaisen konsulttitoimisto Greenstepin Tampereen toimistoa. Työ oli todella mielenkiintoista, mutta kun tämä paikka avautui, veri veti takaisin pankkitoimintaan. Pääsen tässä taas tekemään myös suoraa asiakastyötä, joka on tämän työn suola, Marjaana kertoo.
Hän on saanut tehtävään huolellisen perehdytyksen, sillä viimeiset pari kuukautta Jukka Kööpikkä on jakanut tietojaan, kontaktejaan ja osaamistaan seuraajalleen.
– Olen tästä mahdollisuudesta todella kiitollinen. Olen oppinut Jukalta valtavasti, ja meillä on ollut todella hauskaa. Hänellä riittää tarinoita kerrottavaksi vuosien varrelta, Marjaana naurahtaa.
Pankin roolina on auttaa
Danske Bankin Sisä-Suomen yrityspankin toiminta-alue kattaa laajan alueen Riihimäeltä Pihtiputaalle. Mitään mullistavia uudistuksia pankin toimintaan Marjaana Mäkinen ei ainakaan tässä vaiheessa lupaa. Yritysasiakkaille hänellä on silti muutamia viestejä.
– Olen vuosien aikana nähnyt, miten tärkeä palanen yrityksen toiminnassa kirjanpitäjä on. Hänelle esitetään usein yritysjohdon tasolta paljon erilaisia kysymyksiä. Sellaisiakin, joita olisi hyvä kysyä pankista. Vaikkapa nyt korkosuojaukseen liittyviä tai muita vastaavia pankin ydinosaamisen asioita.
– Haluaisin, että pankki olisi jatkossa yhä useammalle yritykselle se paikka, josta neuvoa kysytään ja joka opastaa yrityksiä niiden eri tilanteissa. Pankin tehtävänä on auttaa yrityksiä tekemään hyviä päätöksiä, Mäkinen sanoo.
Tällä alueella Danske Bank on Kööpikän ja Mäkisen mielestä kilpailijoitaan edellä.
– Neuvonantajina osaamisemme on korkeaa tasoa. Numeroiden murskaaminen eri tilanteissa, esimerkiksi sukupolvenvaihdoksissa tai yrityskauppojen yhteydessä, on meillä erittäin korkeatasoista. Voimme tuoda paljon objektiivista näkökulmaa näihin osapuolille tärkeisiin hetkiin.
– Kaiken lisäksi neuvontapalvelut ovat yritysasiakkaillemme ilmaisia. Tätä etua kannattaa ilman muuta hyödyntää. Monesti yrittäjä jää pohdintojensa kanssa ihan yksin, kaksikko huomauttaa.
Leveät hartiat auttavat kansainvälistymisessä
Postipankki-aikoina Danske oli vahvasti maksuliikennevälittäjä ja monelle yritykselle ns. kakkospankki.
– Ei silloin yritysasiakkaiden hankintaan edes kovin vahvasti panostettu, Jukka Kööpikkä muistaa.
Vahvan pohjoismaalaisen omistuksen mukaantulon myötä hartiat ovat kasvaneet merkittävästi.
– Taustamme vuoksi meillä on tarjota yrityksille erityisesti erittäin hyvät pohjoismaiset ratkaisut. Leveämpien hartioiden ansiosta pystymme auttamaan asiakkaitamme myös kansainväliset rajat ylittävissä asioissa, koskivat ne sitten kaupantekoa tai maksuliikennettä.
Kööpikkä on ehtinyt uransa aikana nähdä suomalaisyritysten asennemuutoksen kansainvälistymiseen.
– Aiemmin toimittiin enemmän omissa ympyröissä. Nyt pienetkin yritykset lähtevät heti perustamisen alkuvaiheista asti suuntaamaan katsettaan maailmalle. Se on usein jo yrityksen dna:ssa.
Iskunottokyky parantunut
Maailma on elänyt jo jonkin aikaa epävarmuuden tilassa. Yritysten on pitänyt sopeutua niin kansainvälisiin kuin kotimaisiin kriiseihin.
– Tilanne on vaikuttanut eri tavalla eri toimijoihin. Meillä on paljon yrityksiä, jotka ovat pärjänneet haasteista huolimatta erinomaisesti. Aiemmista lamoista ja talouskriiseistä on opittu niin, että yritysten iskunottokyky on ollut aiempaa parempi. Nyt haasteet ovat jatkuneet jo niin pitkään, että osalla yrityksistä puskurit ovat kutistuneet.
– Käännettä parempaan on odoteltu jo tovi. Danske Bankin ennusteiden mukaan tilanne on kuitenkin kohentumassa ensi vuoden aikana, Marjaana Mäkinen toteaa.
Välillä pankit ovat saaneet kritiikkiä negatiivisista rahoituspäätöksistään.
– Kyllä me ihan samalla tavalla rahoitamme kuin esimerkiksi ennen koronaa. Tutkimme toki tarkasti yrityksen kassavirtaa ja sen tuomia tulevaisuuden näkymiä. Usein keskitytään vakuuksiin, mutta ne tulevat vasta liitännäisinä mahdollisten väärien ratkaisujen varalle. Kiristynyt pankkitoiminnan sääntely on tehnyt sen, että pankit eivät voi aina rahoittaa asiakkaidensa hankkeita, vaikka haluaisivatkin, uusi yrityspankin johtaja Marjaana Mäkinen huomauttaa.
Teksti ja kuva Jari Runsas, Effet Oy