Yksi ensimmäisen Saksan-suurlähettiläsvuoteni keskeisimmistä havainnoista on ollut osavaltiotason yhteistyön merkitys.
Saksa on tunnetusti ”liittotasavalta”, joka koostuu 16 osavaltiosta. Joukkoon mahtuu Berliinin, Bremenin ja Hampurin kaltaisia pienempiä kaupunkiosavaltioita. Toista ääripäätä edustavat väestöltään ja taloudeltaan Suomea suuremmat jättiläiset Baijeri, Baden-Württemberg ja Nordrhein-Westfalen. Jälkimmäisin on jo yksinään maailman 18. suurin talous – eli se on hieman kuin Saksan Kalifornia. Oman joukkonsa muodostavat entisen itäisen Saksan viisi osavaltiota: Brandenburg, Mecklenburg-Etu-Pommeri, Saksi, Saksi-Anhalt ja Thüringen.
Osavaltiot ovat aktiivisia ja itsenäisiä taloustoimijoita, jotka hyödyntävät erilaisia vahvuuksiaan. Esimerkiksi vanha suurvalta Saksi brändää itseään nyt ”Silicon Saxony” -otsikolla. Puolaan ja Tsekkiin rajoittuvat osavaltiot saavat potkua naapurimaidensa taloudellisesta dynamiikasta ja edullisesta työvoimasta. Muillakin osavaltioilla on kiinteä yhteys omiin naapureihinsa, joita Saksalla on yhteensä yhdeksän.
Pohjoiset osavaltiot satsaavat erityisesti yhteistyöhön Itämeren maiden kanssa. Erityisesti Mecklenburg-Etu-Pommeri (jonka kanssa Suomi kuului samaan Ruotsin valtakuntaan lähes parin vuosisadan ajan) on kiinnostunut lähentymään Pohjoismaita ja Baltiaa. Saksan Itämeren rantavaltioiden, joihin myös Norja lasketaan, kanssa käymän kaupan arvo on huimat 342 miljardia euroa. Tämä ylittää Saksan Pohjois-Amerikan-kaupan arvon.
Saksassa liike-elämän käytännöt ovat vielä sangen perinteisiä. Henkilösuhteet ratkaisevat ja näitä pohjustetaan eri tason valtuuskuntavierailuilla. Mecklenburg-Etu-Pommeri vieraili pääministerivetoisella yritysvaltuuskunnalla Suomessa. Vastaavan vierailun suunnittelu on läntisen naapurinsa, Schleswig-Holsteinin, pääministerin kanslian työpöydällä. Tanskaan rajoittuva Schleswig-Holstein sopisi muutenkin hyvin Suomen kumppaniksi, sillä se on mittausten perusteella Saksan ”onnellisin” osavaltio.
Pohjoisen osavaltiot ovat myös aktiivisia kutsujia ja taitavia yhdistämään kulttuuria ja taloutta. Tässä kauppakamareilla on aktiivinen rooli. Kesäiset Kielin meriviikot ja Rostockin Hanse Sail -tapahtuma ovat esimerkkejä erinomaisista kohtaamispaikoista, joissa soisi näkevänsä myös Suomen liike-elämän ja poliittista johtoa.
Poikkeuksellista aktiivisuutta Pohjois-Saksassa on osoittanut Turku kaupunginjohtajansa johdolla. Kun 2023 osallistuin Saksan valtiolliseen yhdistymisjuhlaan Hampurin Elbe-filharmoniassa, niin toinen suomalainen kunniavieras oli Minna Arve. Vaasa ja Vaasan energiasektori puolestaan ovat näkyneet hyvin ystävyyskaupunki Kielissä.
Ykkössijan kaupunkien näkyvyydessä vie kuitenkin Oulu. Business Oulu on satsannut näkyvyyteen ja kumppanuuksiin vauraassa ja yrittäjäystävällisessä Baden-Württembergissä, joka kaikista Saksan osavaltioista on Suomen suurin kauppakumppani. Kokonaisvientimme arvo tähän Saksan talous- ja innovaatioveturiin oli viime vuonna reilut kaksi miljardia ja tuontikin toista miljardia euroa. Oulu ja sen laaja teknologiaklusteri erottuu Baden-Württembergissä selkeästi omana toimijanaan. Vahvaa asemaa ovat pohjustaneet lukuisat osavaltiohallitusvetoiset valtuuskunnat Baden-Württembergistä Ouluun. Hiljattain avatessani Suomen uutta kunniakonsulaattia Stuttgartissa osavaltion valtioministerin juhlapuheessa Oulu mainittiin useammin kuin Suomi. Oulun pitkäjänteinen työ oli selkeästi kantanut hedelmää.
Viestini on, että Saksassa kannattaa jalkautua osavaltiotasolle, luoda strategisia kumppanuuksia ja rohkaista saksalaisten osavaltioiden toimijoita tutustumaan Suomen elinkeinoelämään. Myös Tampereen ja Pirkanmaan osaamisella olisi Saksassa paljon kysyntää.
Kai Sauer
Kirjoittaja on tamperelaislähtöinen ja toiminut Suomen suurlähettiläänä Saksassa syksystä 2023 alkaen.