Maria Solala-Aro, asianajaja, osakas, Asianajotoimisto AVA Oy
Verotarkastus on perusteellinen verovalvonnan muoto. Siinä selvitetään, vastaavatko liiketoiminta ja yrityksen kirjanpito toisiaan, vastaavatko Verohallinnolle annetut ilmoitukset kirjanpitoa ja onko verolainsäädäntöä noudatettu.
Verotarkastus voi kohdistua keneen tahansa. Useimmiten kohteena on verovelvollisen liiketoiminta. Tarkastuksessa tutkitaan yleensä 2–3 vuoden ajalta yksi tai useampi verolaji samanaikaisesti: tuloverotus, ennakkoperintä ja arvonlisäverotus. Tarkastus voi koskea myös jotakin yksittäistä asiaa tai rajattua asiaryhmää.
Tuloverotuksessa verotarkastajia kiinnostavat erityisesti yhtiön ja sen osakkaiden väliset varallisuuden siirrot ja sopimukset, puuttuvat tulot ja vähennyskelvottomat menot, osakeyhtiön omaisuuden yksityiskäyttö, yrityskaupat ja erilaiset peitellyn osingon tilanteet. Edelleen esimerkiksi ennakkoperinnässä voidaan havaita, että ennakonpidätys on jätetty toimittamatta palkasta tai työkorvauksesta.
Verotarkastus noudattaa pääsääntöisesti tiettyä kaavaa. Verotarkastaja ottaa yhteyttä verovelvolliseen ja siinä sovitaan tarkemmin tarkastuksesta. Verovelvollisen on toimitettava tarkastajille kaikki verotukseensa vaikuttavat tiedot, selvitykset ja tositteet. Siksi olisikin tärkeää, että kaikki verovelvollisen liiketapahtumat olisivat ajallaan ja asianmukaisesti dokumentoitu ja verolainsäädäntöä olisi noudatettu. Ennen tarkastusta pyydetty aineisto kannattaa koota valmiiksi ja palauttaa mieleen. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää taloudellisesti merkittäviin liiketapahtumiin.
Tarkastuksen aikana verotarkastajat käyvät läpi saamaansa aineiston. He voivat esittää lisäkysymyksiä sekä selvittää asioita keskusteluin ja haastatteluin verovelvollisen lisäksi esimerkiksi työntekijöiltä tai kirjanpitäjältä. Myös pankkitilitietojen hankkiminen on varsin yleistä.
Verovelvollisen onkin tärkeää olla aktiivinen, jotta asiat tulisivat selvitetyiksi mahdollisimman kattavasti jo tarkastuksen aikana. Samalla mahdolliset epäselvyydet tai väärinymmärrykset voidaan oikaista jo aikaisessa vaiheessa, mikä puolestaan vähentää tarvetta verotuksen muutoksenhakuun. Lisäksi on hyvä huomioida, että jälkikäteen asioita voi olla vaikea korjata.
Verotarkastajat kirjaavat havaintonsa verotarkastuskertomukseen. Siihen kirjataan myös verotusesitykset perusteluineen sekä annetut ohjaukset. Tämän jälkeen verotarkastuskertomus lähetetään verovelvolliselle vastineen antamista varten. Viimeistään tässä vaiheessa verotarkastajille tulee antaa perusteellinen selvitys sekä todentaa esitetyt asiat dokumentein. Muista olla huolellinen, johdonmukainen ja selkeä. Ota tarvittaessa veroasiantuntija-apua.
Verovelvollisen vastineen jälkeen Verohallinto tekee verotuspäätöksen verotuksen oikaisusta, veron määräämisestä tai palautettavasta verosta. Verolle määrätään myös viivästysseuraamukset sekä mahdollinen veronkorotus. Vero on maksettava eräpäivään mennessä, vaikka päätöksestä olisi valitettu, ellei verovelvollinen ole saanut verolle täytäntöönpanon kiellon tai keskeytyksen.
Mikäli verovelvollinen ei ole tyytyväinen tehtyyn verotuspäätökseen tai verovelvollisen esittämiä asioita ei ole huomioitu, muutosta haetaan ensivaiheessa verotuksen oikaisulautakunnalta. Oikaisulautakunnan päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen ja hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mikäli korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Maria Solala-Aro
asianajaja, osakas
Asianajotoimisto AVA Oy
Maria on Asianajotoimisto AVA Oy:n osakas, joka on keskittynyt vero- ja yhtiöoikeuteen ja perhe- ja perintöjuridiikkaan. Hän avustaa yrityksiä ja yksityishenkilöitä muun muassa verotarkastuksissa, verotuksen muutoksenhaussa sekä erilaisissa verotukseen ja perhe- ja perintöoikeuteen liittyvissä kysymyksissä.