Anne Launis ja Aino Rantanen, PwC.
Yrityksiä halutaan kannustaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan kasvattamiseen uudella verotuksen lisävähennyksellä.
Laki tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa tuli voimaan vuoden 2023 alussa. Lakiin perustuvan laskennallisen lisävähennyksen voi tehdä ensimmäisen kerran vuoden 2023 verotuksessa.
Lisävähennykseen oikeuttavat menot ja lisävähennyksen määrä
Uusi tutkimus- ja kehittämistoiminnan vähennys saadaan tehdä verovelvollisen omaan elinkeinotoimintaan tai maatalouteen liittyvien T&K-toiminnan palkkojen ja ostopalvelumenojen perusteella. Lisävähennysmahdollisuus koskee kaikkia elinkeinotoimintaa harjoittavia yrityksiä toimintamuodosta, toimialasta tai koosta riippumatta, ja sen voi saada myös maataloutta harjoittava verovelvollinen. Lisävähennys on tarkoitettu pysyväksi kannustimeksi.
Yhdistelmävähennys muodostuu kahdesta osasta:
Yleisestä lisävähennyksestä, joka on 50 % vähennykseen oikeuttavista menoista. Yleisen lisävähennyksen verovuosi- ja verovelvolliskohtainen vähimmäismäärä on 5 000 euroa ja enimmäismäärä 500 000 euroa.
Ylimääräisestä lisävähennyksestä, joka on 45 % verovuoden ja tätä edeltävän verovuoden kaikkien vähennykseen oikeuttavien menojen erotuksesta. Ylimääräisellä lisävähennyksellä ei ole vähimmäismäärää, mutta sen enimmäismäärä on 500 000 euroa. Ylimääräisen lisävähennyksen voi tehdä ensimmäisen kerran verovuonna 2024.
Esimerkiksi osakeyhtiön yleisen lisävähennyksen kautta saama verohyöty voi siis olla 1000–100 000 euroa ja ylimääräinen lisävähennys huomioiden jopa yhteensä 200 000 euroa 20 % yhteisöverokannalla laskettuna. Koska vähennys on yhtiökohtainen, konsernissa etu voi kertaantua. Lisävähennykseen oikeuttavista menoista ja vähennyksen laskentaan liittyvistä seikoista on määrätty tarkemmin laissa, ja joissain tapauksissa niihin voi liittyä erityistä tulkinnallisuutta.
Mikä on vähennykseen oikeuttavaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa?
Lain mukaan T&K-toiminnalla tarkoitetaan sellaista luovaa ja systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi tai tiedon käyttämiseksi uusiin sovelluksiin, jolla tavoitellaan jotain olennaisesti uutta.
T&K-toiminnan käsitettä on tarkoitus tulkita ennemmin laajasti kuin suppeasti. Pelkkä toiminnan yleinen kehittäminen ja tehostaminen ei kuitenkaan täytä laissa tarkoitetun T&K-toiminnan kriteereitä. Olennaisesti uudella voidaan tarkoittaa esimerkiksi uuden tuotteen, palvelun tai prosessin kehittämistä tai olemassa olevan olennaista parantamista. Sen sijaan jo olemassa olevan ja yleisesti tunnetun tekniikan, järjestelmän tai muun ratkaisun käyttöönotto yrityksen omassa toiminnassa ei lähtökohtaisesti täytä laissa tarkoitettua määritelmää.
Lisävähennyksen hyödyntäminen ei edellytä, että T&K-toiminnan tuloksena syntyy jotain välittömästi käytettävissä olevaa aineetonta omaisuutta tai hyödynnettävissä olevaa tulosta. Toiminnalla tulee kutenkin olla tavoite ja toimintaa tulee suorittaa suunnitelmallisesti siihen kohdennetuilla resursseilla. Toiminnan systemaattisuus pitää pystyä osoittamaan esimerkiksi kirjallisten suunnitelmien, raporttien tai budjettien muodossa.
Lisävähennyksen täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää, että yritys tunnistaa mitkä menot oikeuttavat lisävähennykseen, ja että yrityksen kirjanpito ja muu raportointi tukee näiden menojen seurantaa mahdollisimman hyvin. Esimerkiksi työntekijän T&K-toimintaan käyttämästä työajasta tulisi pitää työaikakirjanpitoa tai muuta luotettavaa seurantaa. Verohallinto suosittelee ohjeistuksessaan järjestämään seurannan reaaliaikaisesti tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaisuuksittain. Ostopalvelumenojen osalta on tarkoituksenmukaista pyytää palveluntarjoajalta riittävä erittely siitä mistä laskutettu palvelu tai laskutetut palvelut muodostuvat. Tämän lisäksi verovelvollisen kirjanpidossa tulisi seurata ostopalvelumenoja eri T&K-toiminnan kokonaisuuksien osalta eriteltynä, jotta menojen luonne ja kohdistuminen laissa tarkoitettuun toimintaan voidaan osoittaa luotettavasti.
Vuosina 2013–2014 voimassa ollut aikaisempi T&K-toiminnan palkkamenoihin perustunut määräaikainen lisävähennys osoitti, että Verohallinto kiinnittää erityistä huomiota menojen kriteereihin ja niiden seurantaan. Tämän vuoksi T&K-toiminnan reaaliaikaiseen dokumentointiin ja seurantaan sekä lisävähennyksen perusteiden arviointiin on syytä luoda riittävät prosessit jo nyt.
Anne Launis
Tax Partner
Aino Rantanen
Senior Tax Manager
PwC