Tuloverolaissa ei ole aikaisemmin säädetty työnantajan maksamista työntekijän oikeudellisen neuvonnan kustannuksista. Verotuskäytännöllä on siten ollut keskeinen merkitys näiden kulujen veronalaisuutta arvioitaessa. Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätös 2023:116 muutti kuitenkin aikaisempaa verotuskäytäntöä veronalaisuuden arvioinnin osalta.
Päätöksessään KHO katsoi, että rikosasiassa syytettynä olleen työntekijän neuvonanto- ja oikeudenkäyntikulut, jotka työnantaja oli korvannut, olivat työntekijän veronalaista ansiotuloa, vaikka teko oli tapahtunut työntekijän työtehtävien yhteydessä. Myöskään rikosasian lopputuloksella ei ollut merkitystä työntekijän saaman taloudellisen edun veronalaisuuteen. Tapauksessa työnantaja oli ottanut vastattavakseen työntekijän puolustuksen, sillä se katsoi, että rikosasian ajaminen parhaalla mahdollisella tavalla oli ollut työnantajan intressissä.
Työelämässä voi syntyä tilanteita, joissa työntekijä joutuu rikossyytteen kohteeksi tavanomaisia työtehtäviä hoitaessaan. Työntekijälle voi siten aiheutua merkittäviä veroseuraamuksia siitä, että hänen veronalaisiin palkkatuloihinsa lisätään mahdollisten pitkien oikeudenkäyntien seurauksena laskennallisena määränä työnantajan maksamat oikeudenkäyntikulut. Jos työnantaja maksaa myös nämä veroista aiheutuvat lisäseuraamukset, myös työnantajalle aiheutuu merkittäviä lisäkustannuksia. KHO:n päätöksen jälkeen on ollut myös tulkinnanvaraista, voiko työnantaja korvata neuvonta- ja oikeudenkäyntikuluja verovapaasti riita-asiassa tai soveltuuko verovapaus hallinnollisiin seuraamuksiin.
Hallituksen esitys verovapauden edellytyksistä
Hallitus on 15.5.2025 esittänyt tuloverolakiin lisättäväksi uutta 69 e §:ää, jonka perusteella työnantaja voisi tietyin edellytyksin kustantaa oikeudellista neuvontaa työntekijälleen verovapaasti. Tämä koskisi tilanteita, joissa kyse on ollut työntekijän työtehtävien hoitamisesta, eikä työntekijän ole ollut ilmeistä mieltää toimintaansa lainvastaiseksi tekohetkellä. Oikeudellisen neuvonnan kustannuksilla tarkoitettaisiin mm. asian selvittämisestä, esitutkinnasta, syyteharkinnasta, sovintoneuvottelusta ja oikeudenkäynnistä työntekijälle aiheutuvia kustannuksia.
Esitysluonnoksessa keskeisinä edellytyksinä oikeudellisen neuvonnan kustannusten verovapaudelle ovat:
- Työnantajalla on intressi maksaa oikeudellisen neuvonnan kustannukset.
- Asia on aiheutunut osana työtehtävien suorittamista.
- Ei ole ilmeistä, että työntekijän olisi tullut mieltää toimintansa lainvastaiseksi jo tekohetkellä.
- Työntekijä ei ole saanut korvausta samoista kustannuksista muualta ja sitoutuu suorittamaan mahdollisesti myöhemmin muualta saamansa korvauksen työnantajalle.
Esitysluonnoksessa muutetaan siten edellä todetussa KHO:n päätöksessä linjattua verokohtelua ja selkeytetään myös vallitsevaa tulkinnanvaraista oikeustilaa. Esitys mahdollistaa työnantajan intressin suojella työntekijöitään oikeudellisissa asioissa, jotka liittyvät työtehtäviin. Esitysluonnoksen mukaan pykälä soveltuisi rikosasioiden lisäksi myös riita-asioihin ja hallinnollisiin seuraamuksiin. Verovapauden edellytyksen täyttyminen arvioitaisiin sillä hetkellä ja sen hetken tietojen perusteella, kun työnantaja maksaa kuluja. Muutos on ehdotettu tulevan voimaan verovuodesta 2026 alkaen, ja sitä sovellettaisiin siten ensimmäisen kerran vuodelta 2026 toimitettavassa verotuksessa.
Maria Solala-Aro
asianajaja
Asianajotoimisto Merilampi Oy