Vientivetoiselle pirkanmaalaiselle teollisuudelle kansainväliset lentoyhteydet ovat elintärkeät. Nyt se on todistettu myös tutkimuksella.
Pirkanmaalla lentoliikenteestä riippuvaisten yritysten liikevaihto on 7,6 miljardia euroa. Työpaikkoja niissä on runsaat 16 000. Lentoliikenneriippuvaisten yritysten verotulojen osuus alueen kokonaisverokertymästä oli 384 miljoonaa euroa.
Lentoyhteydet ovat erittäin tärkeitä ylimmän johdon, projektijohdon, myynnin sekä teknisen tuen ja huollon liikkumiselle, myynnille ja asiakastapaamisille. 34 prosenttia vastanneista yrityksistä sanoi, että esimerkiksi hankintojen tekemisessä ja tuottavuuden parantamisessa lentoliikenne on niille välttämätön.
Tiedot perustuvat kahdeksan kauppakamarin tilaamaan ja syyskuun alussa julkaistuun Lentoliikenteen taloudelliset vaikutukset -tutkimukseen. Se on laajin Suomessa koskaan tehty tutkimus lentoasemien ja lentoliikenteen vaikutuksista kansantalouteen. Siihen vastasi yhteensä 900 yritystä, jotka sijaitsevat Enontekiön, Ivalon, -Joensuun, Jyväskylän, Kemi-Tornion, Kittilän, Kokkola-Pietarsaaren, Kuopion, Porin, Rovaniemen, Tampereen, Turun ja Vaasan lentoase-mien vaikutusalueella. Pirkanmaalla kyselyyn vastasi 102 yritystä.
Lentoliikenne parantaa muiden alojen tehokkuutta
Tutkittujen 13 lentoaseman vaikutusalueella lentokoneriippuvainen liikevaihto – eli vienti – oli viime vuonna 38 miljardia euroa.
Lentoliikenneriippuvaisia työpaikkoja oli tutkituilla alueilla 96 000. Käytännössä lähes joka viides työpaikka on riippuvainen lentoliikenteestä (19 %). Lentoliikenneriippuvaisten verotulojen osuus alueiden kokonaisverokertymästä oli noin 15 prosenttia (2,3 miljardia euroa). Kymmenen viime vuoden aikana lentoliikenne on vaikuttanut 46 prosenttiin (23 miljardia euroa) tutkittujen alueiden investoinneista.
Tutkimuksen mukaan yli 98 prosenttia lentoliikenteen synnyttämistä vaikutuksista kohdistuu lentoliikennealan ulkopuoliseen yritystoimintaan.
– Lentoliikenteen tärkeimpänä yhteiskunnallisena merkityksenä voidaan pitää sen laajempia taloudellisia vaikutuksia muiden toimialojen suorituskykyyn ja kasvuun. Lentoliikenne parantaa muiden alojen tehokkuutta eli vaikuttaa katalyyttisesti, kertoo yksikönpäällikkö Katja Ojala tutkimuslaitos Proxion Plan Oy:stä.
Sotilasliikenne pitää Pirkkalan vahvana
Suomessa on käyty keskustelua lentoasemien lakkauttamisesta ja lentoliikenteen palvelutason heikkenemisestä. Tutkimuksessa olleiden lentoasemien yhteenlaskettu vuotuinen alijäämä on noin 21 miljoonaa euroa.
Tutkimuksen perusteella alueen lentoliikenteen taloudelliset hyödyt ovat kaksituhatkertaiset verrattuna alijäämään. Kun lentoasemien kannattavuudessa huomioidaan niiden vaikutukset kansantalouteen, kaikki selvityksessä mukana olleet lentoasemat ovat Suomelle vahvasti kannattavia.
Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen muistuttaa, että monipuolinen lentoasemaverkosto on välttämätön myös huoltovarmuudelle ja sotilaalliselle liikkuvuudelle Suomessa.
– Tampere-Pirkkalan lentoaseman vaikuttavuutta esittävissä tutkimuksen luvuissa ja euroissa eivät näy Puolustusvoimien vaikutukset. Kokonaistaloudellisesti Tampere-Pirkkalan kenttä on erittäin kannattava, hän sanoo.
Ei kehitystä, ei tuloksia
Suomen viennistä 71 prosenttia keskittyy maakuntiin. Alueellisten lentoasemien liikenteessä ei ole tapahtunut muutosta 1990-luvun alun jälkeen. Sen sijaan Helsinki-Vantaan lentoliikenne on kehittynyt globaalien keskiarvojen mukaisesti.
– Kun käytetään kansainvälisistä tutkimuksista saatuja kertoimia, voidaan arvioida, että maakuntien kehittymätön lentoliikenne on aiheuttanut 9–19 prosentin (8–18 miljardin euron) menetyksen bruttokansantuotteessa. Työpaikkoja on jäänyt syntymättä 50 000 ja investointeja toteutumatta noin 600 miljoonan euron edestä.
– Voisiko tämä olla yksi syy siihen, että Suomen kilpailukyky ja tuottavuuskehitys ovat polkeneet paikallaan, pohtii tutkimuksen toinen tekijä, toimitusjohtaja Hanne Junnilainen Kiila Consulting Oy:stä.
Tutustu! Lentoliikenteen taloudelliset vaikutukset -tutkimus ja Tampere-Pirkkalan alueelliset vaikutukset tampereenkauppakamari.fi
Teksti Päivi Eskelinen