YK:n entinen pääsihteeri Ban Ki-moon avasi Tampere Conversations 2022 -tapahtuman. Hän osallistui tapahtuman jälkeisenä viikonloppuna järjestettyyn Tampereen yliopiston tohtoripromootioon, jossa hänet vihittiin kunniatohtoriksi.
Ensi kertaa järjestetty Tampere Conversations -tapahtuma sai hyvän vastaanoton ja osallistujien kiitokset ajankohtaisista ja ajatuksia herättävistä esityksistä. Tapahtuma on tarkoitus järjestää seuraavan kerran kahden vuoden kuluttua.
Tampere-talossa 13.– 14. elokuuta kutsuvierastilaisuutena järjestetty Tampere Conversations 2022 kokosi yhteen muun muassa teknologia-alan asiantuntijoita, kyberturvallisuuden ammattilaisia sekä tutkijoita, poliitikkoja ja yritysjohtajia.
Tapahtuman kunniavieras ja pääpuhuja oli YK:n entinen pääsihteeri Ban Ki-moon. Avauspuheenvuorossaan hän tähdensi multilateraalisen, monenkeskisen yhteistyön ja päätöksenteon tärkeyttä.
– Meidän on elvytettävä yhteistyötä torjuaksemme globaaleja uhkia: köyhyyttä, turvallisuusuhkia, ilmastonmuutosta, koronapandemiaa ja digitaalisten teknologioiden riskejä. Digitaaliset teknologiat antavat toisaalta mahdollisuuksia näiden ongelmien ratkaisemisessa, hän sanoi.
Ban Ki-moon oli huolissaan globaalista turvallisuusympäristöstä, jota Venäjän aggressio Ukrainassa on heikentänyt merkittävästi.
– Olemme mahdollisesti vaarallisimmassa tilanteessa sitten toisen maailmansodan, hän sanoi ja piti Suomen Nato-hakemusta viisaana.
Tapahtuman muita nimekkäitä puhujia olivat Yhdysvaltain tiedustelupalvelun CIA:n entinen johtaja David Petraeus, Viron entinen pääministeri Taavi Roivas, komissaari Margrethe Vestager, kirjailija Jamie Susskind ja johtaja Kai-Fu Lee.
Tapahtuman avanneet Tampereen yliopiston rehtori Mari Walls (vas.) ja Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen tähdensivät digitaalisista teknologioista käytävän yhteiskunnallisen keskustelun tärkeyttä.
Taustalla teknologioiden aiheuttama muutos
Uusiin teknologioihin keskittyneen tapahtuman järjestivät Tampereen kaupunki, Tampereen yliopisto, Tampereen kauppakamari ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.
– Idea uudesta asiantuntijatilaisuudesta syntyi vuonna 2019 keskusteluista, joissa pohdittiin uusien teknologioiden kasvavaa valtaa ja globaalipolitiikan muutosta kaksinapaiseksi. Tilannetta haluttiin kartoittaa valtion, yritysten ja yksityisten ihmisten kannalta, taustoittaa Tampere Conversations -tapahtuman pääsihteeri Erika Sauer.
– Uudet teknologiat ovat jo nyt arkea, mutta ne muuttavat silti kiihtyvään tahtiin muun muassa yksityistä ajankäyttöä, työelämää ja valtapositioita, myös globaalisti. Muutoksista, riskeistä ja mahdollisuuksista on hyvä olla kartalla.
– Tarkoituksenamme oli erityisesti pyrkiä hahmottamaan muutoksen kokonaisvaltaisuutta ja tahtia, lisätä tietoisuutta verkostoitumalla ja oppimalla sekä puhujilta että yleisöltä.
Sauer kertoo, että seuraava Tampere Conversations on tarkoitus järjestää kahden vuoden kuluttua. Pääteemana on alustavien suunnitelmien mukaan terveys.
Korkeatasoisia puheenvuoroja
Tapahtuman ohjausryhmän jäsen, Tampereen yliopiston työelämäprofessori Matti Apunen oli Erika Sauerin tavoin tyytyväinen järjestelyihin.
– Ne sujuivat moitteettomasti, vaikka jouduimme ottamaan nopealla tahdilla yhteyksiä Pekingiin ja Washingtoniin ja siirtymään taas takaisin Tampereelle. Myös aikataulut pitivät erittäin hyvin, vaikka puhujia oli yhden päivän aikana alustajina ja keskustelijoina 27 kappaletta.
– Yleisön vastaanotto oli hyvin myönteinen, pääpuheenvuoroja pidettiin yleisesti korkeatasoisina. Seitsemän teemaa ja sessiota kahdeksassa tunnissa oli tuhti paketti asiaa ja seuraavalla kerralla täytyy pohtia, pitääkö kokonaisuutta hiukan väljentää, ettei yleisö hengästy, Apunen sanoo.
Brittiläisen kirjailija-lakimies Jamie Susskindin esitys teknologian vaikutuksesta politiikkaan oli yksi tapahtuman kiinnostavimmista puheenvuoroista. Kirjailijaa haastatteli Matti Apunen.
Hyötyä päättäjille ja yrityksille
Apusen mukaan tällaisten tilaisuuksien arvo on siinä, että ne nostavat asioita päättäjien pöydälle, avaavat monimutkaisia tai näkymättömiä osia kansainvälisistä arvoketjuista ja ovat arvokkaita yritysten ja julkisen organisaation strategiatyössä.
Tilaisuuksista voi löytyä uusia mahdollisuuksia myös suomalaiselle teollisuudelle.
– Tietotekniikan vaativassa päässä suomalaisilla on tällä hetkellä erittäin hyvä asema esimerkiksi supertietokoneitten ja kvanttitietokoneiden rakentamisessa. Ne ovat toteutuessaan maailmaa muuttavia laitteita. Teollisuuden arvoketjun toisessa päässä Suomen mahdollisuudet liittyvät kaivannaisiin, kuten kobolttiin, joka on akkujen, teräksen ja elektronisten laitteiden kriittinen metalli.
Lue, mitä tilaisuudessa puhunut Thomas Hoyer ajattelee Suomen mahdollisuuksista.
Matti Apunen nimeää tapahtuman yhdeksi kohokohdaksi Kai-Fu Leen esityksen tekoälystä ja Kiinan roolista sen kehityksessä.
– Lee on Kiinan suurimman tekoälyn riskipääomarahaston vetäjä. Hänen esityksensä oli monipuolinen, rikas ja silmiä avaava paketti oppivista koneista, jotka ovat maailman ”uusi sähkö”, kuten Lee luonnehti. Kokonaisuutta täydensi Leen kirja ”AI 2041”, jonka kaikki saivat viemisiksi kotiin – huikea visio maailmasta 20 vuoden kuluttua.
Yleisö osallistui tapahtuman keskusteluihin vilkkaasti. Äänessä Sitran yliasiamies Jyrki Katainen.
Teksti Päivi Eskelinen
Kuvat Olli-Pekka Latvala