Suomalaiset jättävät EU-rahat muille, vaikka niillä voisi korjata osaajapulan


Harri Kulmala, DIMECC Oy.

Toimin muutaman suomalaisen kollegan tavoin EU-komission Horizon Europe -puiteohjelman kansallisissa tukiryhmissä. Tuoreet EU-rahoituksen hakemisen, saamisen ja jakautumisen tilastot tuottivat sekä iloa että surua.

Suomi on kuuden viime vuoden aikana jonkin verran lisännyt osallistumistaan EU:n puiteohjelmiin. Hakemusmäärämme ja rahoituksen saantomme ovat kasvaneet. Suomalaisia on nyt EU-ohjelmissa mukana enemmän kuin koskaan, olemme mukana useammassa konsortiossa kuin koskaan ja Suomen saama rahoitusmäärä on kasvanut noin 50 prosenttia vuoden 2017 tilanteeseen verrattuna. Asetimme yhdessä Teknologiateollisuus ry:n kanssa vuonna 2017 tavoitteeksi Suomen EU-rahoitussaannon kaksinkertaistamisen. Oikealla tiellä siis ollaan, kun EU-rahoitus on puolitoistakertaistettu, mutta ei lähelläkään maalia.

Suomeen on tullut 452 miljoonaa euroa Horizon Europe -rahoitusta eli 2,9 prosenttia koko ohjelman budjetista. Suomen osallistumisten onnistumisprosentti on noussut ja on jo yli 25, kun EU-keskiarvo on 23 prosenttia. Suomalaisten hakemusten läpimenoprosentti on 23, kun EU-keskiarvo on 17 prosenttia. Menestymme siis hakemuksen tielle lähtiessämme paremmin kuin suuri osa muista maista.

Pk-yritykset ovat menestyneet erityisesti European Innovation Councilin Accelerator-ohjelmassa. Pk-yritykset ovat kotiuttaneet 17 prosenttia Suomen saannosta. Pk-yritysten osallistujamäärä on viime vuosina lisääntynyt, ja ne ovat saaneet suurehkoja summia suhteessa kokoonsa. Tämä on hyvää kehitystä, mutta rajautuu yhteen instrumenttiin ja rajoittaa yrityskoon vuoksi absoluuttista EU-rahoituksen saantoa.

Maatarkastelussa Suomi häviää kuitenkin vertailuryhmässään kaikille Pohjoismaille, Itävallalle ja Alankomaille saadun rahoituksen ja projektien kokonaismäärässä. Infrahankkeissa, eli silloin kun maan omia verovaroja tulisi suunnata uuden rakentamiseen, olemme EU:ssa peränpitäjiä. EU:n CEF-rahoitusta infrastruktuuriin voisi saada miljarditolkulla nykyistä enemmän, mutta sitä saa vain, mikäli maa sitoutuu omarahoitusosuuteen. Meillä verotulot käytetään syömiseen, kun moni muu EU-maa tekee niillä kasvuinvestointeja. Tämänhän tuleva hallitus voisi ohjelmassaan korjata ja laittaa rata- ja väylähankkeet liikkeelle, esimeren Jäämeren rata satamiin Norjaan ja pääradan korjaus- ja nopeutushankkeet.

Julkiset tutkimuslaitokset, korkeakoulut ja kunnalliset aluekehitysyhtiöt ovat tuoneet EU-rahoituksestamme 73 prosenttia. Siis kolme neljäsosaa saannostamme muualle kuin liiketoiminnan kehittämiseen! EU-rahoitusta on tietenkin haettava akateemiseen tutkimukseenkin, ja VTT on tehnyt ansiokasta työtä EU-hakemusten voittamisessa ja sen hankkeissa on tyypillisesti ainakin jonkinlainen kytkentä yrityksiin. Yritysten osuuden tulisi silti olla nykyistä suurempi.

Suuryritykset ovat Suomessa passiivisia EU-rahoituksen hakemisessa, konsortioihin osallistumisessa, Brysselissä vaikuttamisessa ja EU-rahoituksen hyödyntämisessä omaan kasvuunsa. Tavanomainen, liikevaihdoltaan 1–10 miljardin eurooppalainen yritys rekrytoi ja kouluttaa suuren osan insinöörityövoimastaan EU-rahoitetuilla hankkeilla, hankkii asiakkaita ja tuotekehitystyönsä hyödyntäjiä

Brysselissä muodostettavista konsortioista ja huolehtii jatkuvasti n. 20–40 henkilön vahvuisen TKI-osaston ylläpidosta EU-varoin. Jostakin syystä Suomessa tämä malli ei ole kovin tunnettu. Niinpä 20 suurimman EU-rahoitusta saavan organisaation joukossa on Suomesta kaupallisina toimijoina vain Wärtsilä ja Sumitomo FW Energy.

Suomalaisten suuryritysten hakemuksista yli 22 prosenttia on mennyt läpi, kun yliopistoissa vastaava luku on 18 prosenttia. EU-rahoituksen kotiuttaminen on siis yrityksille helppoa, se ei vaadi muuta kuin etupainotteista työtä. Kun koneiston saa pyörimään, se jauhaa monille rahaa ja osaajia. Tuleva hallitusohjelma voisi kannustaa yritykset tähän työhön esimerkiksi asettamalla kotimaisen TKI-rahoituksen kannusteeksi sen, että yritys hakee ja saa myös EU-rahaa. Tämän voi hoitaa TEM:n ja Business Finlandin rahoitusehtojen ja -instrumenttien kautta.

Hyödyn maksimoiva mahdollisuus olisi lanseerata maastamme nyt puuttuva Private Public Partnership -politiikka. EU:ssa se on kasvavan rahoituksen toimintamalli ja jos tämä malli vielä kauan meiltä puuttuu, muille annetaan valtiotasolla kilpailuetua myös EU-rahoituksen kotiuttamisessa.

Harri Kulmala

toimitusjohtaja
DIMECC Oy

DIMECC Oy yhdistää parhaan osaamisen teollisuudesta ja tutkimuksesta 15 vuoden kokemuksella. DIMECCin ekosysteemien ja ohjelmien toimijat ovat vuodesta 2008 alkaen saavuttaneet dokumentoidusti menestyksekkäitä ratkaisuja. Ylivertaisen tuottavuuden asiakkaiden hyväksi luovat tavoittamamme yli 400 organisaation ja 2 000 ihmisen osaaminen sekä kokemus lähes miljardin euron hankekannan fasilitoinnista.

 

Scroll to Top