MAKE in Finland kokoaa suomalaisen valmistavan teollisuuden toimijoita yhteen verkostoitumaan, jakamaan osaamista ja etsimään yhdessä parempia ratkaisuja sekä rakentamaan näin lopulta vahvempaa kilpailukykyä. Kahdessa vuodessa yritysten rakentama ekosysteemi on kasvanut 16 perustajasta lähes 80 yrityksen yhteisöksi. Tavoite on kunnianhimoinen: pitää valmistava teollisuus Suomessa myös tulevaisuudessa.
Suomalaisen valmistavan teollisuuden kilpailukyky ei synny yksittäisessä tehtaassa. Tuotteen taustalla on kokonainen ketju suunnittelusta ja komponenteista tuotantoon, automaatioon, logistiikkaan ja palveluihin.
– MAKE in Finland syntyikin vuonna 2024 teollisuuden toiveesta tuoda nämä toimijat tiiviimmin yhteen, kertoo Clémentine Arpiainen, MAKE in Finlandin vastuullinen johtaja.
– Tavoitteena oli luoda pysyvä yhteisö, jonka kautta suomalaiset valmistavan teollisuuden yritykset voisivat löytää toisensa helpommin, jakaa osaamista ja kehittää toimintaa yhdessä.
Yrityslähtöisyys on MAKE:n toiminnassa keskeinen periaate. Ekosysteemiä ei ole rakennettu määräaikaiseksi hankkeeksi, vaan yritysten rahoittamaksi pysyväksi yhteistyöalustaksi. Toiminta on suunnattu erityisesti asiantuntijoille, joille on ollut vähemmän mahdollisuuksia verkostoitua ja vaihtaa kokemuksia yli yritysrajojen.
– Kun tutustumme muihin toimintaketjun yrityksiin, huomaamme usein, että yhdessä pystymme johonkin, mitä kumpikaan ei yksin olisi osannut edes ajatella – ja juuri siitä syntyy uutta kilpailukykyä, Arpiainen kertoo.
Osaamista yli yritysrajojen
MAKE:ssa vertaisoppiminen tarkoittaa käytännön ongelmien ratkaisemista yhdessä. Jos yksi yritys löytää toimivan tavan tehostaa tuotantoaan tai hyödyntää uutta teknologiaa, samaa oppia voidaan jakaa myös muille.
– Mieluummin kerromme suomalaiselle naapuritoimijalle, miten se voi kehittyä paremmaksi. Kun koko toimitusketju vahvistuu, jokainen sen osa pärjää kansainvälisessä kilpailussa paremmin
Ekosysteemissä on mukana suuria ja pieniä valmistavan teollisuuden yrityksiä sekä palveluntarjoajia. Toiminta on jaettu erilaisiin kokonaisuuksiin, joissa keskitytään esimerkiksi asiantuntijoiden vertaisoppimiseen, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, osaamisen kehittämiseen sekä strategiseen vaikuttamiseen.
Yksi esimerkki yhteistyöstä on keväällä järjestetty AI Buildathon-tapahtuma, jossa yritysten asiantuntijat ja tekoälyä tutkivat tohtoriopiskelijat ratkoivat yhdessä tuotannon konkreettisia haasteita.
– Yritykset toivat mukaan omia, konkreettisia tuotannon haasteitaan, joihin lähdettiin yhdessä etsimään ratkaisuja tekoälyn avulla. Samalla yritykset pääsivät jakamaan osaamista ja oppimaan toistensa kokemuksista.
Kilpailukykyä ei rakenneta hinnalla
Suomalainen valmistava teollisuus toimii ympäristössä, jossa kilpailu kiristyy ja teknologia kehittyy nopeasti. Arpiaisen mukaan Suomen vahvuus ei voi perustua alhaisimpaan hintaan.
– En usko, että me pystymme koskaan kilpailemaan hinnan suhteen. Ja koska me olemme varmaan aina vähän kalliimpia, meidän täytyy olla tehokkaita ja ennen kaikkea kilpailtava laadulla ja kestävyydellä. Ne ovat etuja, joita yksikään yritys ei rakenna yksin, vaan yhdessä muun toimitusketjun kanssa.
Tehokkuuden lisäksi kilpailukykyyn liittyy kestävyys. MAKE:ssa tuotantoa tarkastellaan kokonaisuutena: miten Suomessa voidaan suunnitella, valmistaa ja toimittaa tuotteita niin, että koko ketju toimii mahdollisimman hyvin. Tämä koskee niin suuria teollisuusyrityksiä kuin niiden alihankkijoita. Yritykset voivat olla toistensa asiakkaita, toimittajia ja kumppaneita, vaikka niiden omat tuotteet olisivat hyvin erilaisia.
– Ilman tiettyä komponenttia moottori ei valmistu. Ja ilman moottoria laiva ei valmistu. Tai sitten se valmistuu, mutta ei Made in Finland-merkinnällä, Arpiainen tiivistää.
Ekosysteemin toiminta syntyy yrityslähtöisyydestä
Alun 16 perustajayrityksestä MAKE on kasvanut lähes 80 yrityksen yhteisöksi, jonka yritykset työllistävät noin 40 000 ihmistä. Arpiaisen mukaan nopea kasvu kertoo siitä, että suomalaisessa valmistavassa teollisuudessa on selvä tarve koko arvoketjun kattavalle yhteistyölle.
– MAKEssa jäsenyritykset tuovat esiin yhteisiä tarpeita ja päättävät, millaisella -yhteistyöllä niihin kannattaa tarttua. DIMECCin tehtävä on neutraalisti fasilitoida tätä työtä ja varmistaa, että yhteistyömahdollisuudet tuovat lisäarvoa yksittäisille yrityksille ja koko alalle
Pirkanmaalaiset yritykset ovat löytäneet ekosysteemistä omat hyötynsä. Tasowheelin toimitusjohtaja Roman Mertechevin mukaan yhteistyö tarjoaa yritykselle uusia näkökulmia erityisesti digitalisaatioon, automaatioon ja kansainväliseen kasvuun.
– Yhteisö tarjoaa meille mahdollisuuden oppia muiden yritysten kokemuksista, jakaa omaa osaamistamme ja kehittää ratkaisuja yhdessä arvoketjun eri toimijoiden kanssa, Mertechev kertoo.
Kyrelin toimitusjohtaja Mika Räty kertoo yrityksen olevan mukana paristakin syystä.
– Yksi syy on oppiminen ja parhaiden käytäntöjen kuuleminen ja jakaminen erityisesti suomalaisen teollisuuden kesken. Toinen syy on verkostoituminen ja kumppanipiirin laajentaminen. Parhaat kumppanit luovat menestystä kaikille.
MAKE toimii myös 29.9.–1.10. järjestettävien Alihankinta-messujen pääkumppanina. Yhteistyö sopii ekosysteemin ajatukseen, sillä messuilla yritykset kohtaavat potentiaalisia kumppaneita muutamassa päivässä, kun taas MAKE pyrkii mahdollistamaan vastaavia kohtaamisia ja yhteistyötä ympäri vuoden.
Entä miltä näyttää MAKE:n tulevaisuus. Seuraavien vuosien tavoitteena on saada yhä useampi suomalainen valmistavan teollisuuden yritys mukaan, vahvistaa ketjuajattelua ja tehdä suomalaista osaamista tunnetuksi myös kansainvälisesti. Kun koko ketju näyttäytyy ulospäin yhtenä vahvana kokonaisuutena, Suomi tunnistetaan luotettavana ja korkealaatuisena valmistuksen kumppanina, Arpiainen kertoo.
– Meidän pitää ymmärtää, ettei meillä ole varaa olla tekemättä yhteistyötä. Ja kun teemme sitä yhdessä, saamme myös tehdä itsestämme numeroa: suomalainen osaaminen kestää kansainvälisen vertailun, ja siitä kannattaa pitää ääntä maailmalla.
Teksti ja kuva: Jenna Auranaho