”Päätöksiä ei pidä pelätä, niitä pitää tehdä”

Työviikko ei olisi voinut olla täydempi. Walls aloitti kiinnittymisen tamperelaiseen korkeakouluyhteisöön tapaamalla lukuisia ihmisiä. Ensimmäisten joukossa olivat henkilöstön luottamushenkilöt, opiskelijajärjestöjen puheenjohtajat sekä molempien yliopistojen ja ammattikorkeakoulun johtoa.
Listan kärjessä oli myös uuden yliopiston avainhenkilöiden, muun muassa provostin ja vararehtorien rekrytointiin osallistuminen. Heistä tulee Wallsin lähimmät työtoverit. Provosti on yliopistossa rehtorista seuraava ja tiedekuntia johtavien dekaanien esimies. Hän vastaa opetukseen, tutkimukseen ja vaikuttavuuteen liittyvän työn johtamisesta rehtorin tukena. Käytännössä työtä tehdään pitkälti yhdessä, rehtoraattina.
– Oli tärkeää löytää kompetensseiltaan toisiaan täydentävät henkilöt, jotta pääsemme vauhtiin vahvan tiimin rakentamisessa, Walls kertoo.
Korkeakoulusäätiön siirtymäkauden hallitus vahvisti nimitykset elokuun lopussa. Provostiksi valittiin Tampereen teknillisen yliopiston vararehtori Jarmo Takala. Tutkimuksesta vastaavaksi vararehtoriksi valittiin nykyisen Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani Juha Teperi ja koulutuksesta vastaavaksi vararehtoriksi Tampereen ammattikorkeakoulun vararehtori Marja Sutela.

Enemmän kuin kahden yliopiston summa

Ennen valintaansa Tampereelle Mari Walls työskenteli Luonnonvarakeskus Luken ensimmäisenä pääjohtajana. Luke perustettiin vuonna 2015 kolmen tutkimuslaitoksen fuusiossa.
– Uskon, että kokemukseni monialaisen tutkimusyhteisön rakentamisesta painoivat rehtorin valinnassa. Säätiöyliopisto on tietenkin erilainen kuin tutkimuslaitos, mutta integraatioissa on aina samankaltaisia prosesseja ja vaiheita. Uskon, että kun ne on käynyt kertaalleen läpi, kokemuksista voi olla jatkossa paljon hyötyä.
– Valinta rehtoriksi tuli Luken kannalta ehkä hieman aikaisin. Olimme saaneet Lukessa ensimmäisen strategiakautemme hyvin liikkeelle ja omaa pääjohtajakauttani oli vielä puolet jäljellä. En voinut kuitenkaan jättää Tampereen tilaisuutta käyttämättä. Uuden yliopiston perustaminen on ainutkertainen asia.
Säätiöyliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat uuden korkeakouluyhteisön, jonka osaamiskärjiksi on määritelty tekniikka, terveys ja yhteiskunta. Walls muistuttaa, että uusi yliopisto on enemmän kuin kahden nykyisen yliopiston summa. Nyt luodaan uutta.
– Tähän asti yliopistomme ovat tehneet omalla alallaan hyvää, erinomaistakin työtä. Kokonaisuus ei kuitenkaan loista ulospäin parhaalla mahdollisella tavalla. Myös kansainvälisyydessä on kehittämistä, hän arvioi.
Muutosta viedään syksyllä eteenpäin yhdessä avainhenkilöiden kanssa. Heiltä odotetaan hyvää näkemystä kaikista uuden yliopiston osapuolista sekä vahvaa näyttöä kansainvälisestä toiminnasta. Tarvitaan myös näkemystä, miten uusi yliopisto juurrutetaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja saadaan verkostoitumaan entistä läheisemmin elinkeinoelämän kanssa.
– Tarvitsemme ennen kaikkea rohkeutta ja kykyä nähdä mahdollisuuksia, joita uusi yliopisto tuo mukanaan. Onnistuessamme kansainvälisten osaajiemme joukko vahvistuu, Tampere kansainvälistyy ja Suomi näkyy maailmankartalla entistä paremmin. Pystymme tarjoamaan tulevaisuudessa entistä kiinnostavampaa koulutusta ja mahdollistamaan uutta luotaavaa tutkimusta.

”Tämä työ tehdään ihmisten kanssa”

Mari Walls aloitti työnsä keskustelemalla ja ihmisiä tapaamalla. Onko dialogi siis yksi niistä asioista, joissa on onnistuttava?
– Varmasti näin on, sillä tämä työ tehdään ihmisten kanssa. On kuultava ja kuunneltava. Ja tämä on hyvin antoisaa. Toivon tietenkin, että mahdollisimman moni näkee positiivisia syitä sille, miksi uudistus kannattaa toteuttaa ja mitä sillä voidaan saavuttaa.
Julkisuuteen yliopistojen yhdistymisestä on tihkunut myös erimielisyyksiä, epätietoisuutta, huoltakin.
– Se on inhimillistä. Hyvin harva ihminen on valmis hyppäämään uuteen arvioimatta ensin uudistuksen eri puolia. Itse näen isossa kuvassa silti vain saavutettavaa.
– Ajattelen niin, että kun on intohimoa, halua ja osaamista, oma paikka korkeakouluyhteisöstä löytyy varmasti.
Walls haastaa jokaista korkeakouluyhteisön jäsentä katsomaan ympärilleen.
– Monialaisuus antaa mahdollisuuksia vaikka mihin. Minua ainakin motivoivat mahdollisuudet luoda uusia toimintatapoja ja tilaisuus tukea yhteiskuntaa syväluotaavissa murroksissa, esimerkiksi sote-uudistuksessa. Sotessa on toistaiseksi keskitytty hallinnon järjestämiseen, vaikka se sisältää valtavasti asioita, joita voitaisiin ratkoa tutkimuksen avulla, jolloin tutkimus ja tiede olisivat aidosti käytössä.

Ensin krouvisti, myöhemmin viilataan

Lähikuukaudet kuluvat siis uuden yliopiston rakenteiden ja toiminnan pystyttämisessä. Wallsin mukaan nyt työskennellään ”vähän krouvisti, isolla raekoolla”.
– Ratkaisuja ja päätöksiä tehdään sillä tiedolla, joka meillä on sillä hetkellä käytettävissä. Päätöksiä saatetaan joutua myöhemmin viilaamaan ja korjaamaan, mikä minusta ei ole niin vaarallista kuin se, että ollaan päätöksentekoon kykenemättömiä. Silloin ei päästä eteenpäin.
Kun uusi yliopisto aloittaa toimintansa, työ oikeastaan vasta alkaa. Ensimmäisenä vuotena kaikki tehdään ensi kertaa, mikä on työlästä. Yksi suurimmista haasteista on ensimmäisen yhteisen opiskelijavalinnan toteuttaminen.
– Vuodet 2019–2020 ovat varhaista rakentamista, minkä jälkeen katse nostetaan kauemmaksi, kolmen vuoden aikajänteelle. Se on toiminnan vakiinnuttamisen aikaa, jolloin voidaan joutua säätämään alkuvaiheen ratkaisuja. Silti päätöksiä ei pidä nyt pelätä, niitä pitää vain tehdä, jotta päästään eteenpäin, Walls sanoo.

Entistä kiinnostavampi yliopisto

Mari Walls luottaa siihen, että monialainen yliopisto on elinkeinoelämälle, yrityksille ja yhteiskunnalle entistä kiinnostavampi kumppani.
– Yliopistoilla on jo vahvoja yhteiskunnallisia verkostoja ja hyvää yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Vuorovaikutusta voidaan kuitenkin kehittää vielä vahvemmaksi ja kiinnittää se yliopiston kaikkeen toimintaan. Siihen tarvitaan helppoja, matalan kynnyksen alustoja, joilla käsitellään yhdessä yrityksiä, julkisia toimijoita ja toisaalta tutkimusta yhteisesti kiinnostavia aiheita ja kysymyksiä.
Nykyisin käytössä olevat yritysyhteistyön virittäjät, kuten esimerkiksi TTY:n Kampusklubi, tutkijatapaamiset ja erilaiset innovaatioalustat saavat Wallsin varauksettoman tuen.
– Kampuksella voi olla – ja onkin jo – yrityksiä ja julkisia toimijoita, jolloin tutkimus on elävässä kosketuksessa yhteiskunnan kanssa. Siitähän nimenomaan on kyse.
Tampereen kauppakamari lahjoitti säätiöyliopistolle viime keväänä 400 000 euroa, josta 300 000 suunnataan perustettavaan ohjelmistotekniikan työelämäprofessuuriin.
– Lahjoitus on arvokas osoitus siitä, että yliopisto kiinnostaa ja professuurista nähdään olevan hyötyä elinkeinoelämälle. Se suuntaa huomiota myös työelämän uudistumiseen, osaltaan kehittää yliopiston kykyä keskustella siitä sekä osallistua muutokseen, Walls sanoo.