Pirkanmaan yrityskenttä lähettää selkeän viestin. Hetkellinen helpotus osaajapulassa on todellinen, mutta ei pysyvä tila. Yritykset näkevät rekrytointitarpeen kasvavan jo lähikuukausina, mutta suurin paine on edessä 2–3 vuoden aikajänteellä. Jos emme vahvista työvoiman tarjontaa nopeasti ja monipuolisesti, tämän päivän hengähdys muuttuu huomiseksi kasvun esteeksi.
Pirkanmaalla kyselyyn vastasi 114 yritystä, painottuen pieniin- ja keskisuuriin palvelu- ja teollisuusyrityksiin. Yli puolet vastaajista kokee työvoiman saatavuuden vähintään kohtuulliseksi eikä kasvu rajoitu laajasti osaamisen puutteisiin. Silti signaali rekrytointitarpeen lisääntymisestä on vahva. Rakenteet ja koulutuksen suuntaaminen työllistäville aloille pitää laittaa kuntoon ennen kuin nousu kunnolla alkaa.
Suurimmat haasteet eivät liity niinkään korkeakoulutettujen osaamiseen kuin perinteisiin ammatillista osaamista vaativiin tehtäviin. Nuorten työelämävalmiuksien puutteet ja työkyvyn haasteet nousevat yritysten vastauksissa kärkeen. Ammatillisen osaamisen saatavuusongelmat ovat jo ovella monella alalla, kun taas korkeasti koulutettujen saatavuus koetaan harvemmin ongelmaksi. Tämä vaatii ajattelutavan muutosta osaamispolitiikassa: perus- ja ammattitaidot on nostettava takaisin etusivulle.
Kuva oppilaitosjärjestelmän tuloksista on kaksiosainen. Korkeakouluista valmistuneiden yleistaidot, oppimiskyky ja työyhteisötaidot saavat pääosin hyvän arvosanan. Ammattiin valmistuneiden kohdalla arvio on selvästi kriittisempi erityisesti alan ammattiosaamisen osalta. Tämä ei ole moite nuorille vaan peili meille kaikille: työssäoppimisen laatu, harjoittelujen riittävyys ja oppilaitosten ja yritysten kumppanuus eivät vielä kohtaa riittävän hyvin. Kyse on myös Pirkanmaan saamista valtionosuuksista, jotka laahaavat selkeästi jäljessä. Meillä on 1500–1800 aloituspaikan vaje, johon valtionosuutta ei saada. Tämä epäkohta on oikaistava.
Kansainvälisen työvoiman osalta todellisuus on pragmaattinen: kokemukset ovat myönteisiä niiden osalta, jotka ovat rekrytoineet kv-osaajia. Suurin este ei ole asenne vaan kieli ja käytännöt. Työtehtäviä, joissa vaaditaan sujuvaa suomea, on edelleen paljon. Ratkaisu ei ole kiistellä kielen merkityksestä, vaan rakentaa kahden väylän malli: työpaikkasuomi osaksi perehdytystä niissä rooleissa, joissa suomi on välttämätön, ja englanniksi toimiva reitti siellä, missä se on aidosti mahdollista. Samalla lupaprosessien, asettautumisen tuen ja monikielisen työarjen pitää olla sujuvaa. Käytännön ohjeita, malleja ja tukea pk-yritysten arkeen!
Mitä päättäjien siis tulee tehdä? Ensiksi työn vastaanottamisen on oltava kannattavaa – kannustimien on vietävä kohti työtä, ei siitä poispäin. Toiseksi yli 55-vuotiaiden työssä pysyminen tarvitsee toimivia ratkaisuja: räätälöityjä työaikoja, osaamisen päivitystä ja fiksuja kannusteita työnantajille. Kolmanneksi perustaitojen ja ammatillisen osaamisen vahvistaminen on nostettava koulu- ja koulutuspolitiikan ytimeen. Neljänneksi nuorten reitti työmarkkinoille on oikaistava: lisää laadukkaita harjoitteluja, oppisopimuksia ja ensimmäisen työpaikan palkkauskannustimia.
Kokonaisarvosana osaavan työvoiman turvaamisesta jää nyt keskitasolle. Se on muistutus siitä, että emme ole vielä perillä – mutta se on myös lupaus: suunta on korjattavissa ja hengähdys on muutettavissa kasvuksi.
Peer Haataja
Varatoimitusjohtaja
Tampereen kauppakamari
Kauppakamarien osaajakysely tehtiin 18.8.-22.8.2025 ja siihen vastasi 1035 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden. Lisätietoa kyselytuloksista löytyy täältä.