Onko työvoimapula totta?

Paljon on puhetta uuden työntekijän löytämisen ja palkkaamisen vaikeudesta. Pohditaanpa hiukan asiaa uudelta kulmalta: voisiko kuitenkin kyse olla tietämättömyydestä ja siitä, ettei työllistämisen keinovalikoimaa tunneta?

Olen pian seitsemän vuoden kokemuksella saanut ilolla surukseni todeta, että työllisyydenhoidossa on vielä paljon kehitettävää. Kyse on siitä, että asenteiden ja suhtautumisen on muututtava, on kerättävä tietoa ja aktivoiduttava täysin uudella tavalla. Ongelman ydin on siinä, että edelleen työnhakuun ja työn tarjoamiseen suhtaudutaan tavalla, joka ei toimi nykyisessä työvoimapoliittisessa tilanteessa: pyritään rekrytoimaan huippuosaaja täydellisen valmiina heti tuottavaan rooliin yrityksessä. Ei ole ihme, jos koetaan törmättävän työvoimapulaan.

Asenteen on muututtava siis yrityksissäkin. On muutettava suhtautumista henkilöstöhallintoon, vieläpä strategisella tasolla. On investoitava tärkeimpään voimavaraan nyt, kun suhdanteet antavat siihen mahdollisuuden eli ajateltava henkilöstön osaamista pitkän linjan strategiana. Ja tänään keinoja, apua ja tukea osaamisen hallintaan löytyy julkiselta puolelta täysin ilmaiseksi. Helposti silti investoidaan koneisiin ja kalustoon ensimmäisenä, eikä osaamista pidetä samanlaisena tulevaisuuden investointina. Henkilöstövuokraus toimii hyvänä keinona saattaa tietynlainen työ tehdyksi, mutta pitkän linjan henkilöstösuunnittelussa katsotaan syvälle ydinosaamisten varmistamiseen. On liian suuri riski jättää ydinosaaminen ulkoisen työvoiman käsiin.

Uuden työntekijän rekrytointi kannattaa ajatella isossa kuvassa. Aina ei ole järkeä lähteä hakemaan valmista huippuosaajaa ulkoa vaan miettiä, voisiko ensin talon sisältä kasvattaa tehtävään ammattilaisen ja rekrytoidakin ulkoa siirtyjän tilalle uuden tyypin. Ja jos tähän kenties vähemmän vaativaankaan tehtävään ei valmista tyyppiä löydy, niin kasvatetaan sellainen käyttäen hyväksi tarjolla oleva julkinen (rahallinenkin) tuki ja keinovalikoima.

Esimerkki tällaisesta ”kasvatusmetodista” on Tailor’s House -räätälöintiin perustuva työllistämiskonsepti, jonka tarjoaa Tampereen kaupunki. Siinä yrityksen osaajatarpeeseen haetaan melkein valmis tyyppi ja hän tulee yritykseen kasvamaan uuteen rooliin. Tähän prosessiin työllisyyspalvelut yhdessä oppilaitosten kanssa tarjoaa kaiken käytössä olevan työvoimapoliittisen tukiarsenaalin ja toimet, joilla yrityksen osuudesta saadaan helppo ja riskitön.

Työvoimaa on tarjolla edelleen ja hyviä tyyppejä riittää. Tailor’s House on nykyaikainen mestari-kisälli–malli, jossa yritys kasvattaa itselleen huippuosaajan ja saa siihen maksimaalisesti tukea. Nyt kannattaa antaa lupa auttaa – räätäli-tiimi hoitaa loput. Työvoimapula ratkaistaan rohkeudella lähteä kokeilemaan kaikkia (laillisia) tarjolla olevia keinoja saada tekemätön työ tehdyksi. Tampereen kaupungin työllisyyspalveluissa niistä kerrotaan yrityksille, jotka haluavat investoida osaamiseen.


Petri Pekkola
palvelupäällikkö
yritys- ja yrittäjyyspalvelut
Tampereen kaupungin työllisyyspalvelut

tyonantajat@tampere.fi

www.tailorshouse.fi

Tailor’s House on yksi Tampereen pormestariohjelman kärkihankkeista. Sen toteuttaja-allianssissa ovat mukana Tampereen kaupungin työllisyyspalvelut, Pirkanmaan Yrittäjät, Tampereen kauppakamari ja Tredu.

 

Scroll to Top