Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen. Kuva Liisa Takala
Vaikka sijoitukset PISA-tutkimuksessa ovat edelleen hyviä, on osaamisen tasoa kuvaavien pistemäärien laskusta oltava huolissaan.
Suomea on jo pitkään pidetty koulutuksen ja osaamisen mallimaana. Onko tällä maineella edelleen katetta vai onko pohja pudonnut pois? Tähän kysymykseen voi vastata tutustumalla uusimpiin tilastoihin, tutkimuksiin ja selvityksiin. Tiivistettynä voi todeta, että kehityssuunta on huolestuttava.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD tarjoaa kattavasti tilastoja, joiden avulla voi syventyä Suomen osaamis- ja koulutustasoon. Erityisesti kannattaa tutustua vuosittain julkaistavaan OECD:n Education at a Glance -julkaisuun, joka antaa kattavan katsauksen koulutuksen tilasta eri maissa.
Varhaiskasvatuksella on iso vaikutus siihen, miten lapsen koulupolku lähtee alkuun ja miten osaaminen kehittyy jatkossa. Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuu vain 77 prosenttia kolmevuotiaista lapsista. Muissa pohjoismaissa vastaava osallistumisaste on keskimäärin yli 95 prosenttia. Tilanne paranee hieman neljä- ja viisivuotiaiden ikäryhmissä, mutta Suomi on edelleen merkittävästi jäljessä muita pohjoismaita. Varhaiskasvatuksen osallistumisastetta pitäisikin pystyä nostamaan lähelle pohjoismaista keskiarvoa.
Koulutustason nousu on pysähtynyt
Suomessa nuorista ikäluokista eli 25–34-vuotiaista vain noin 42 prosentilla on korkeakoulututkinto. OECD-maiden keskiarvo on noin 45 prosenttia. Keskeinen huomio Suomen osalta on se, että koulutustaso ei ole noussut 2010-luvun aikana kuin hieman yli kaksi prosenttiyksikköä. Vastaavalla ajanjaksolla kehitys monissa kilpailijamaissa on ollut huomattavasti nopeampaa. Suomen koulutustason nousu on siis käytännössä pysähtynyt ja jäämme koko ajan jälkeen koulutustasovertailussa.
Suomen maine koulutuksen mallimaana perustuu pitkälti PISA-tuloksiin. PISA-tutkimus mittaa 15-vuotiaiden nuorten osaamista lukutaidossa, luonnontieteissä ja matematiikassa. Vuosien 2003 ja 2006 PISA-tutkimuksissa Suomi pitikin ykkössijaa lähes kaikissa mitattavissa avaintaidoissa. Sen jälkeen suunta on valitettavasti ollut laskeva, kun tarkastellaan saavutettua pistemäärää avaintaidoittain.
Matematiikassa pudotus on ollut vuoden 2006 tutkimuksen 548 pisteestä vuoden 2018 tutkimuksen 507 pisteeseen. Toisin sanoen OECD-maiden vertailussa olemme pudonneet kärkisijalta jaetulle sijalle 7–13. Lukutaidon osalta pudotus on ollut 547 pisteestä 520 pisteeseen ja toiselta sijalta jaetulle sijalle 1–5. Luonnontieteissä pistemäärä on laskenut 563 pisteestä 522 pisteeseen, mikä tarkoittaa pudotusta sijalta yksi jaetulle sijalle 3–5. Vaikka sijoitukset ovat edelleen hyviä, on osaamisen tasoa kuvaavien pistemäärien laskusta oltava huolissaan.
Matematiikan ja luonnontieteiden osaamisen rapistuminen ilmenee myös muissa tutkimuksissa. Neljäs- ja kahdeksasluokkalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaamista mittaavassa TIMSS-tutkimuksessa Suomi putosi matematiikan osaamisessa vuoden 2011 tutkimuksen 545 pisteestä vuoden 2015 tutkimuksen 535 pisteeseen. Tämä tarkoitti putoamista sijalta kahdeksan jaetulle sijalle 13. Luonnontieteiteissä pudotus oli 570 pisteestä 554 pisteeseen eli kolmannelta sijalta jaetulle viidennelle sijalle.
Vaikka kehityssuunta on huolestuttava, Suomi on kuitenkin edelleen korkean osaamisen maa ja pärjää myös kansainvälisessä vertailussa.
Laskeva kehityssuunta ei kuitenkaan käänny nousuksi itsestään. Ongelmakohdat pitää tunnistaa ja hakea ratkaisuja, jotka nostavat Suomen takaisin sellaiseksi koulutuksen mallimaaksi, jollainen se oli 15 vuotta sitten.
Mikko Valtonen
osaamisasiantuntija
Keskuskauppakamari