Maailmalla kuohuu, eikä Suomi ole tapahtumista syrjässä. Risto E.J. Penttilä johdatti Johtajaverkoston aamussa skenaarioajatteluun ja analysoi maailmantilannetta.
Merkittävät ja yllättävät tapahtumat, mustat joutsenet, ovat saaneet seurakseen harmaita sarvikuonoja ikään kuin ajassamme ei olisi tarpeeksi epävarmuutta. Jälkimmäiset ovat asioita, joista varoitetaan, mutta joihin totumme hiljalleen. Silti ne ovat äärimmäisen vaarallisia.
– Sarvikuonoilla viitataan ympäristöongelmiin ja geopoliittisiin riskeihin, joita sisältyy esimerkiksi Iraniin, Pohjois-Koreaan tai Taiwaniin, selvitti Johtajaverkoston tapaamisessa tulevaisuuteen varautumisesta ja ennakointiosaamisesta puhunut Risto E.J. Penttilä.
– Varautumisessa varautumattomuuteen käytetään skenaarioita. Kun yleensä sanotaan, että think outside of the box, skenaarioajattelussa asia on toisinpäin. Voimakkaan epävarmuuden aikana kannattaa luoda ”bokseja”, joiden sisällä ajatellaan ja punnitaan vaihtoehtoja.
Yleensä skenaariotyötä tehdään pitkällä, 3–8 vuoden aikajänteellä, mutta kriiseissä tehdään helppoja ja yksinkertaisia skenaarioita. Niillä jäsennetään maailmaa muutoksissa ja arvioidaan, mikä olisi reitti eteenpäin esimerkiksi 18 seuraavan kuukauden aikana.
– Eli ensin luodaan vaihtoehtoisia skenaarioita, ja mietitään, mitä nänä vaihtoehdot tarkoittavat omalle toiminnalle.
Nykytilaa arvioidessaan Penttilä sanoi, että näyttää siltä, että maailmantalous paranee, mutta Ukrainan sota syvenee.
– Tammikuussa pidetyssä Davosin kokouksessa oli havaittavissa positiivisuutta. Esimerkiksi Yhdysvaltojen entinen valtionvarainministeri Larry Summers sanoi, että ”soft landing is possible” eli että Yhdysvallat voi päästä joko pienellä taantumalla, jopa väistää sen kokonaan.
– Optimismia tukevat arviot, että Kiina avautuu, Ukrainan sota laajenee paikan päällä, mutta ei eskaloidu maantieteellisesti, ja inflaatio rauhoittuu ja laimenee.
Penttilä neuvoi käyttämään skenaariotyössä good-bad-ugly-janaa, jolle sijoitetaan eri ilmiöitä ja tapahtumia ja tällä tavoin jäsennetään kokonaisuutta.
– Maailmantaloudessa olemme ehkä good-bad-tilanteessa. Geopolitiikassa olemme badin ja uglyn välissä, sillä kriisejä on eri puolilla maailmaa, ilmastonmuutos etenee, eikä valta ole vaihtunut Venäjällä.
Miten Penttilä näkee sitten Suomen ja Ruotsin Nato-prosessin?
– Pääseekö Ruotsi yli Koraanin polttamisesta, Penttilä mietti.
– Tulee mieleen tapahtumat, kun tanskalaista Fogh Rasmussenia esitettiin Naton pääsihteeriksi. Samoihin aikoihin Tanskassa sattui pilapiirrosskandaali. Recep Tayyip Erdogan, silloinen pääministeri, ilmoitti, ettei Rasmussenin valinta toteudu, koska oli tapahtunut vakava loukkaus uskontoa vastaan. Tapahtumien tuloksena Turkki sai myönnytyksiä.
– Uskon, että tilanne on edelleen ratkaistavissa, mutta tuskin ennen Turkin vaaleja, Penttilä arvioi.
Johtajaverkosto on yhteisen kehittymisen paikka. Tilaisuuksissa vierailee huippuasiantuntijoita eri aloilta, ja tilaisuuksien jälkeen keskustelu jatkuu vilkkaana sosiaalisen median eri kanavissa.
Teksti Päivi Eskelinen