Johtajalta odotetaan taitoa havainnoida ja ohjata omaa ajatteluaan ja käyttäytymistään. Monet eivät kuitenkaan tunne itseään. Meillä on vahvuuksiemme lisäksi sokeat pisteemme ja taitamattomuutta.
Reflektio on kyky jäsentää ja selvittää omia ajatuksia tavoitteena kehittyminen. Itsereflektio aikaansaa kykyä kasvaa johtajana ja ihmisenä.
Tunnustan nöyrästi, etten 15 vuotta sitten tiennyt mitä tarkoittaa reflektointi saati itsereflektio. Olen tekninen taustaltani, eivätkä sellaiset käsitteet luonnostaan kuuluneet investointiprojektien, kansainvälistymisen, globaalin asiakasyhteistyön ja liiketoiminnan johtamisen maailmaan. Nykyisen valmentaja-ammattini alkutaipaleella kysyin eräässä koulutuksessa valmentajakollegalta, mitä sana reflektio tarkoittaa. Kollega kuiskasi: ”Haloo Risto, sinun kannattaa tuosta asiasta pitää nyt suu kiinni, ettei noin paha tietämättömyys paljastu”. Otin sen jälkeen selvää asiasta.
Wikipedia määrittelee seuraavasti: ”Reflektio on yleiskäsite niille kognitiivisille ja affektiivisille toiminnoille, joilla yksilö pyrkii selvittämään kokemuksiaan tavoitteenaan uuden tiedon konstruointi tai uusien näkökulmien löytäminen. Reflektio on välttämätön sekä yksilön että organisaation oppimiselle. Syvällinen oppiminen edellyttää teorian ja käytännön ymmärtämistä. Reflektiivisessä prosessissa pyritään tähän tietoiseen ymmärtämiseen”.
Johtaminen on joukkuelaji
Käytännössä johtaminen on joukkuelaji. Se on itsensä ja muiden edesauttamista onnistumaan. Johtajalta odotetaan taitoa havainnoida ja ohjata omaa ajatteluaan ja käyttäytymistään. Ja hänen odotetaan edesauttavan samaa muissa ihmisissä.
Väitetään, että monet eivät tunne itseään. Meillä on sokeat pisteemme, uskomuksemme itsestämme, virheettömyyden illuusiotakin. Tyypillisiä aiheita reflektioon ovat omat tapani ajatella, reaktioni erilaisiin tilanteisiin, tunnetaitoni, kommunikointitapani, sidokset ihmisten välillä, näkökulmieni laaja-alaisuus, toimintani vaikutukset, oman tekemiseni punainen lanka, ratkaisevat hetket johtajana, mitä ajankäyttöni heijastaa, tyypilliset käyttäytymistyylini, vahvuuteni, puutteeni, pimeät puoleni, pelkoni, epäonnistuminen ja häpeä, kompleksisten ongelmien etiikka ja ratkaisut, johtamisen paradigmat, viestintätilanteet, stressikäyttäytymiseni. Monimuotoisia aiheita, ja juuri siksi reflektio toimii niissä.
Reflektio auttaa tietoisuuteen omasta itsestä ja kykyyn ohjata itseään. Sitä voi tehdä toisen avustamana tai itsereflektiona. Taitoon ei ole taikanappulaa, siihen on saatava oivallusta, sitä on harjoiteltava. Matka on hyvin avartava, vaikka joskus tuskainenkin. Aikanaan itse olisin tarvinnut juuri noita taitoja. Olisin ollut monin kohdin parempi, moni virhe olisi jäänyt tekemättä. Kaduttaa vieläkin, etten selvittänyt johtamisen tuen ja valmennuksen mahdollisuuksia, ja hankkinut niitä itselleni.
Tässä päivässä tarvitaan todellisuuden näkeviä ja itseään tuntevia johtajia. Nyt on hyvä ajankohta kehittää itseä ja ydinporukkaa. Etsi malleja ja mahdollisuuksia harjaannuttaa itseäsi ja muita. Valmennus on yksi parhaista keinoista, ja se auttaa käyttämään myös reflektoinnin keinoja ihmisten johtamisessa ja omassa kasvussa.
Risto Jokela
CEO, partner
LMI Finland