– Jokainen tietää, miten vaikeaa on aikuisena oppia uusi kieli, joten täytyy nostaa hattua kansainvälisille työntekijöillemme. Uskon, että heistä moni etenee urallaan projektinjohtotehtäviin asti, Raami Arkkitehtien suunnittelujohtaja Kaisa-Liisa Raiskinmäki sanoo.
Raami Arkkitehdit Oy on rekrytoinut viime vuosina useita opintojensa loppuvaiheessa olevia kansainvälisiä opiskelijoita. Kielitaidossa joustetaan, sillä tärkeimmäksi valintakriteeriksi on nostettu nuoren halu kehittyä ja oppia ammattiin.
Terveydenhuollon ja sairaalarakentamisen arkkitehtuuriin erikoistunut Raami Arkkitehdit kasvaa kovaa vauhtia. Suunnittelujohtaja, arkkitehti Kaisa-Liisa Raiskinmäki kertoo, että hän oli yhdeksäs työntekijä tullessaan taloon yhdeksän vuotta sitten. Nyt työntekijöitä on 34, joista kuusi on ulkomaalaistaustaisia. Heistä neljä on tullut aikanaan Suomeen tekemään maisterin tutkintoa arkkitehtuurin alalta.
– Olemme rekrytoineet usein kuiskauskampanjalla eli omat työntekijämme ovat suositelleet meitä entisille opiskelu- tai työkavereilleen. Ensimmäinen ulkomaalaistaustainen työntekijä palkattiin, kun olimme laittaneet lapun yliopiston arkkitehtuurin laitoksen ilmoitustaululle. Hän oli hakijoista pätevimmän oloinen, hänen brasilialaistaustaansa ei pohdittu sen kummemmin.
– Opiskelijoita tai vastavalmistuneita rekrytoitaessa kansallisuudella ei juuri ole väliä. Henkilö on joka tapauksessa oppimispolkunsa alussa ja kasvamassa ammattiin. Tiedämme, että hän ei ole vielä pätevä, mutta tärkeintä onkin innokkuus oppia.
Rekrytointi suoraan ulkomailta arveluttaa
Raami Arkkitehdit sai äskettäin onnistuneeseen päätökseen rekrytointikierroksen, jonka tuloksena palkattiin kaksi uutta arkkitehtia. He ovat suomalaisia.
– Ulkomailtakin tuli hakemuksia, mutta pidän rekrytointia suoraan ulkomailta riskinä. Hakijan osaamisen tasoa on vaikea arvioida ja verrata sitä pitävästi suomalaiseen koulutukseen ja suomalaisessa toimintaympäristössä tarvittavaan kokemukseen.
– Toinen asia on se kielitaito. Johdamme muun muassa isoja sairaalahankkeita, joissa on laajat yhteistyöverkostot. Projektinvetäjä toimii viranomaisten suuntaan ja käy yksityiskohtaisia keskusteluja tilojen toiminnallisuudesta eri käyttäjäryhmien kanssa. Emme voi edellyttää asiakkaita ja yhteistyökumppaneita puhumaan englantia, jos projektinvetäjältä ei suomi suju.
Raiskinmäki muistuttaa, että ulkomailta muuttava tarvitsee työpaikan lisäksi muutakin, jotta elämä uudessa kotimaassa alkaisi sujua.
– Hän tarvitsee tukea asunnon löytämisessä ja lupa- ja viranomaisasioiden hoitamisessa. Työnantajan pitäisi kyetä antamaan edes tieto siitä, mistä neuvontaa saa.
Monikulttuurisuus avaa näköaloja
Raami Arkkitehtien omassa työyhteisössä suomea ja englantia puhutaan joustavasti. Kieli vaihtuu lennossa arkipäivän tilanteissa.
Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden kielen oppimista työnantaja tukee tarjoamalla kielikursseja. Kun suomi on kehittynyt tasolle, että henkilö pystyy keskustelemaan sillä auttavasti, työkaverit pyrkivät olemaan vaihtamatta englantiin.
– Kansainväliset työntekijämme ovat kehittyneet huikeasti sekä ammatillisessa osaamisessa että suomen kielen oppimisessa. Toiset ovat tietenkin nopeampia oppimaan kuin toiset. Osa puhuu suomea ja kirjoittaa sähköposteja suomeksi jo sujuvasti.
Työyhteisön monikulttuurisuudesta Raiskinmäellä on vain hyvää sanottavaa.
– Se on laajentanut sekä ammatillista että yleistä perspektiiviämme asioihin ja lisännyt ennakkoluulottomuutta.
– Nuoret suunnittelijamme ovat yleensä kunnianhimoisia, mutta olen huomannut, että kansainväliset työntekijät tsemppaavat vielä lujemmin. Sekin on positiivinen asia!
Teksti ja kuva Päivi Eskelinen
Kansainvälisestä rekrytoinnista kiinnostuneet yritykset, maahan muuttaneet tai maahan muuttavat henkilöasiakkaat saavat jatkossa palveluja International House Tampereesta. Palvelukeskus avataan Tampereen keskustassa vuoden 2021 aikana. Lue lisää täältä.
Lue myös IKEAn ja JJ-Net Groupin kokemuksia kansainvälisestä rekrytoinnista.
Tampereen kauppakamari on mukana Menestyvä monikulttuurinen yritys -kampanjassa.