Minna Valonen.
Tavoitteet ovat yksi keskeisistä johtamisen työkaluista. Parhaimmillaan tavoitteet ohjaavat ihmisten tekemistä ja tekevät työstä merkityksellistä ja motivoivaa. Oikeiden tavoitteiden löytämiseen ja määrittelyyn kannattaa siten paneutua huolellisesti.
Ammattimaiseen coachingprosessiin kuuluvat aloitus- ja päätösvaiheen kolmikantakeskustelut. Aloitusvaiheen keskustelussa määritellään, millaisia tavoitteita kohden prosessilla edetään, ja millaisia tavoitteita prosessilla on tarkoitus tukea. Päätösvaiheen kolmekantakeskustelussa palataan alussa asetettuihin tavoitteisiin. Aiheena tällöin on coachattavan opit ja oivallukset sekä yhteinen reflektointi siitä, miten asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa onnistuttiin.
Kolmikantakeskusteluja käydessäni olen oppinut tavoiteasetannasta kolme asiaa, jotka ovat hyödyllisiä kaikille tavoitteellista johtamistyötä tekeville.
Tavoitteiden lukumäärä ja aikajänne. Tavoitteiden aikajänne on hyvä pitää kohtuullisen lyhyenä. Suosittelen puolen vuoden tavoiteasetantaa tai kvartaalitasoa. Ne ohjaavat toimintaa huomattavasti paremmin kuin koko vuodelle asetetut tavoitteet. Lisäksi on hyvä muistaa, että vain tärkeimmät voivat olla tärkeimpiä. Eli mitä vähemmän kaikista tärkeimpiä tavoitteita on, sitä todennäköisemmin ne saavutetaan. Suosittelen nimeämään yhden työhön liittyvän, liiketoiminnan keskeisiä tavoitteita tukevan tavoitteen, joka on sekä tekijän että hänen esihenkilönsä mielestä tärkeä ja merkityksellinen.
Määritä numeerinen arvo nykytilalle ja tavoitteelle. Yksi kompastuskivistä on liian ylimalkainen keskustelu siitä, millaista muutosta tavoitteen saavuttaminen vaatii. Tämä on erityisen hankalaa aiheissa, joissa tavoitetta ei voida mitata perinteisellä tavalla. Näissä tapauksissa suosittelen soveltamaan asteikkoja. Pyydä johdettavaasi määrittelemään, missä kohtaa hän on omasta mielestään asteikolla 1–10 tavoitteeseen liittyvässä asiassa. Sen jälkeen voitte pohtia yhdessä, oletteko asiasta samaa mieltä. Pyrkikää löytämään yhteisymmärrys tämän hetken tilannetta vastaavasta luvusta. Tämän jälkeen määrittelette tavoitetilan samalta asteikolta. Asteikkoja tai skaaloja käytettäessä kannattaa tietoisesti poiketa kouluarvosanoista. Olennaista ei ole eksakti numero vaan skaalan käytöstä syntyvä keskustelu.
Muutoksen konkretisointi. Kun olette sopineet tavoitteen ja määritelleet muutokseen sopivan skaalan, on aika keskustella, mitä konkreettista eroa muutos vaatii entiseen verrattuna. Mitkä asiat ja toimintatavat muuttuvat ja miten tekeminen muuttuu, kun lähtötilanteesta siirrytään kohden tavoitetta?
Mikä on sinun vinkkisi tavoitteiden toteuttamiseen? Millaisia skaaloja sinä käytät? Mitä ajatuksia tämä teksti sinussa herättää?
Minna Valonen
muutosammattilainen, johtamisen kehittäjä, business coach
ICF Tampere
ICF Tampere on ICF Finlandin paikallisryhmä, johon tämän blogisarjan kirjoittajat kuuluvat. ICF on maailman suurin ammatticoachien yhteisö. ICF:n tavoitteena niin maailmalla, Suomessa kuin Pirkanmaallakin on edistää coachingin laatua ja ammattitaitoa.