Tero Lähteenmäki, Kiertotalousmanageri Oy.
Kiertotaloudesta ja yritysten vastuullisuudesta puhutaan paljon eri foorumeissa. Työssäni törmään vielä valitettavan usein siihen, että yritys aikoo toimia vastuullisesti ja ottaa kiertotalouden osaksi toimintaansa. Vuodet kuitenkin vierivät, eikä mitään tapahdu.
Mitä kiertotalous sitten on? Kiertotalouden keskeisenä tavoitteena on säästää luonnonvaroja ja hyödyntää materiaalit tehokkaasti ja kestävästi. Kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita. Kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen, jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Materiaaleja ei tuhota lopuksi, vaan niistä tehdään uusia tuotteita.
Sitran mukaan luonnon kantokyvyn murentuminen on yksi vuoden 2023 megatrendeistä. Siksi tämä vuosi voisi olla hyvä ajankohta ottaa kiertotalous, jätelaki ja vastuullisuus vakavasti. Kuluvan vuoden aikana yritykset joutuvat muutenkin miettimään toimintaansa esimerkiksi kohonneiden energiakustannusten takia. Samalla rahaa kannattaisi ”investoida” myös kiertotaloudelliseen kehitykseen ja kierrätykseen. Esimerkiksi suhtautumista jätteisiin pitäisi muuttaa. Toiminnasta ei synny enää jätettä vaan uusioraaka-ainetta. Tästä raaka-aineesta on mahdollista tehdä jotain uutta, ei pelkästään polttaa sitä jätteenpolttolaitoksissa.
Uuden jätelain perusajatuksena on, että eri jätteet lajitellaan ja kerätään erikseen, jotta mahdollisimman paljon jätettä päätyisi uusioraaka-aineeksi. Kun jäte poltetaan, siitä saadaan esimerkiksi sähköä ja kaukolämpöä. Puhutaan jätteen hyötykäytöstä, jolloin se ei päädy esimerkiksi teollisuuden uusioraaka-aineeksi.
Valitettavasti esimerkiksi pahvia, muovia ja paperia poltetaan edelleen turhan paljon sen sijaan, että ne kerättäisiin erikseen. Esimerkiksi sanomalehtipaperista pystytään valmistamaan 5–6 kertaa uutta sanomalehtipaperia, ja 240 litran astiallisesta tietosuojapaperia sisältävästä materiaalista syntyy noin 300 rullaa pehmopaperia. Jo näistä esimerkeistä näkee, että jokaisen yrityksen teoilla on merkitystä isossa kuvassa.
Onneksi osa yrityksistä tekee jo investointeja ja muutoksia esimerkiksi tuotteissa ja pakkaamisessa käytettäviin materiaaleihin, kuten esimerkiksi siihen, minkälaisen kuormalavan päällä raaka-aineet ja tuotteet toimitetaan. Kertakäyttöisistä, puisista kuormalavoista tulisi luopua kokonaan ja käyttää muita lavamalleja. Myös logistiikan puolella on alettu ymmärtää sanonta ”vie mennessäsi ja tuo tullessasi”.
Suomessa on paljon kiertotalouden osaamista ja nykyään myös esimerkkejä yrityksistä, jotka ovat pystyneet luomaan kiertotalousajattelusta ja vastuullisuudesta itselleen kilpailuetua. Ne eivät sorru tuomaan vastuullisuutta esiin pelkästään markkinoinnissaan, vaan tekevät konkreettisia vastuullisuus- ja kiertotaloustekoja.
Tehkäämme yhteistyötä! Laitetaan tietotaitomme kiertämään ja innovoidaan uutta, jotta saamme suomalaiset yritykset maailmalle entistä ympäristöystävällisimpinä ja kilpailukykyisempinä.
Tero Lähteenmäki
yrittäjä, kiertotalouden asiantuntija
Kiertotalousmanageri Oy
Kiertotalousmanageri Oy on kiertotalouden- ja jätehuollon käytännönläheinen asiantuntija.