Tekoäly on ottanut tilansa yhä useamman tekijän pöydältä myös viestinnän kentällä. Parhaimmillaan se vähentää mekaanisia työtehtäviä, parantaa tehokkuutta ja avaa jopa uudenlaisia mahdollisuuksia luovuuteen. Mutta samalla herää kysymys: mitä tekoälyn lisääntynyt käyttö tarkoittaa vastuullisuuden näkökulmasta? Kenen tulisi kantaa vastuuta?
Tekoälyn käytönkin vastuullisuutta voi tarkastella kolmen kategorian kautta: ympäristövastuu, sosiaalinen vastuu ja taloudellinen vastuu. Tekoälyn kestävä käyttö edellyttää, että nämä vaikutukset huomioidaan koko arvoketjussa.
Tekoäly ei ole päästötöntä
Viestinnässä ja markkinoinnissa voi helposti syntyä mielikuva, että digitaalisesti tuotettu sisältö – blogi, kampanjateksti tai kuva – olisi päästötöntä. Todellisuudessa jokainen tekoälyn tuottama idea tai sisältö kuluttaa taustalla energiaa ja luonnonvaroja.
Tunnetun esimerkin mukaan yksi keskustelu ChatGPT:n kanssa kuluttaa puoli litraa vettä. Suuret kielimallit pyörivät datakeskuksissa, jotka kuumenevat käytössä ja vaativat jäähdytystä. Tämä kuluttaa sähköä ja usein suuria vesimääriä. Lisäksi laitteiden valmistuksessa tarvitaan mineraaleja, joiden louhinta voi olla epäekologista ja sosiaalisesti kestämätöntä.
Datakeskusten vaikutukset kuitenkin vaihtelevat. Suomen viileässä ilmastossa vedenkulutus on pienempää ja hukkalämpö voidaan hyödyntää kaukolämmössä. Samoin Pohjoismaissa uusiutuvalla energialla toimiva konesali kuormittaa ympäristöä vähemmän kuin esimerkiksi hiilellä ja maakaasulla tuotetulla sähköllä käyvä konesali Yhdysvaltojen Keskilännessä.
Yksityishenkilö ei voi yleensä valita, missä datakeskuksessa hänen kyselynsä käsitellään. Yrityskäyttäjä voi kuitenkin palvelusta riippuen rajata tietojen käsittelyn EU-alueelle. Tällä päätöksellä voi vaikuttaa tietoturvan lisäksi ympäristöjalanjälkeen.
Tekoälypalvelujen tarjoajilta odotetaan, että ne parantavat energiatehokkuuttaan ja pienentävät päästöjään. Todennettua tietoa eri palveluiden ympäristövaikutuksia on toistaiseksi niukasti saatavilla. Google julkaisi elokuussa 2025 ensimmäistä kertaa Gemini-tekoälynsä keskimääräisen energian- ja vedenkulutuksen sekä CO2-päästöt yksittäistä kehotetta kohden. Ne olivat aiemmin esitettyjä arvioita pienemmät. Microsoft puolestaan julkaisi alkuvuonna alan ensimmäisen tutkimuksen datakeskustensa jäähdytysjärjestelmien ympäristövaikutuksista koko elinkaaren ajalta.
Kuka maksaa tekoälyn hinnan?
Tekoäly tarvitsee toimiakseen valtavia määriä dataa, ja relevanttien tulosten takaamiseksi datan tulee olla laadukasta. Suomessakin datan läpikäyntiä on ulkoistettu vangeille, ja globaalissa etelässä työtä saatetaan usein tehdä matalilla palkoilla. Samalla työntekijät voivat altistua häiritsevälle sisällölle, mikä voi aiheuttaa mielenterveysongelmia. Näiden ihmisten työolosuhteet ja oikeudet kuuluvat olennaisesti vastuullisuuden piiriin.
Voiko tekoälyyn luottaa?
Tekoälyn käytöltä odotetaan läpinäkyvyyttä, mutta se ei ole aina yksinkertaista. Kielimallien algoritmit ovat monimutkaisia ja vaikeasti avautuvia, ja meitä käyttäjiä sitovat salassapitovelvollisuudet, liikesalaisuudet ja tietosuojavaatimukset.
Tekoäly ei ymmärrä maailmaa kuten me, vaan rakentaa vastauksensa todennäköisyyslaskennan ja sille syötetyn datan varaan. Kielimallien kehityksestä huolimatta ne voivat edelleen hallusinoida eli tuottaa uskottavalta kuulostavaa mutta virheellistä sisältöä. Lisäksi ne voivat myös vahvistaa koulutusaineistossaan esiintyviä stereotypioita ja vinoumia.
Viestinnän ja markkinoinnin näkökulmasta tämä on tärkeää, sillä virheelliset faktat tai stereotypioita toistavat viestit voivat vahingoittaa brändin uskottavuutta. Vastuu onkin aina ihmisellä. Tekoälyn tuottamaa sisältöä ei voi julkaista sellaisenaan, vaan se on aina tarkistettava – jo laadunvarmistuksen vuoksi. Tekoälytaitojen ja kriittisen lukutaidon merkitys kasvaakin nopeasti.
Tekoälyn vastuullinen käyttö on monisyinen kysymys, joka ulottuu ympäristöön, ihmisiin ja talouteen. Selvää on, että tekoälypalveluja tarjoavien yritysten on parannettava läpinäkyvyyttään ja toimintansa tehokkuutta, mutta myös meiltä käyttäjiltä vaaditaan kriittisyyttä ja tietotaitoa. Uuden teknologian kohdalla tämä on vaativaa – mutta niinhän kaikki vastuullinen toiminta on.
Janne Suokas
Liiketoimintajohtaja
Tulus Oy