Soile Roth.
Uhkakuvien kyllästämä (työ)elämä vaatii paljon meiltä kaikilta. Perusturvallisuutta järkyttävät tapahtumat seuraavat toinen toistaan, eikä mikään vaikuta olevan niin varmaa kuin epävarmuus.
Tästä huolimatta monet meistä porskuttavat eteenpäin niin kuin ennenkin, patterit täynnä uuden vuoden mukanaan tuomaa tarmoa ja energiaa. Joidenkin toisten kohdalla huoli tulevaisuudesta taas painaa mieltä ja sydäntä niin raskaana, että eteenpäin meneminen tuntuu lähes mahdottomalta.
Reagointitapojen erot kertovat kyvystämme kohdata senhetkinen tilanne. Jokainen toimii yksilöllisesti, omalla persoonallisella tavallaan. Johtajan kohdalla vaikeusastetta nostaa se, että hänen on kyettävä kannattelemaan myös muita, säilyttämään toimintakykynsä ja tekemään isojakin päätöksiä.
Johtajan on tärkeää ymmärtää, miten toimintaympäristön muutokset vaikuttavat häneen paitsi ammattilaisena myös ihmisenä. Ilman sitä sen kuuluisan happinaamarin löytäminen saattaa olla todella vaikeaa ja johtajasta itsestään voi tulla se tekijä, joka tiukassa paikassa halvaannuttaa koko porukan.
Johtajan itsetuntemuksen tärkeydestä ei voi koskaan puhua liikaa, hyvä johtajuus kun on paljon muutakin kuin erinomaisesti pelittävää ja virheetöntä kognitiota. Se on yhteyttä itseen ja toisiin – tässä järjestyksessä. Vain itsensä tunteva ihminen tietää, mitä hän milloinkin tarvitsee ja on tietoinen siitä, millaiset asiat häntä ovat aikaisemmin hankalissa tilanteissa auttaneet. Tämä kannustaa kohtaamaan todellisuuden rohkeasti ja vahvistaa luottamusta siihen, että tästäkin selvitään. Yhdessä muiden kanssa.
Ihminen ei kuitenkaan ole saari. Johtajakaan. Siksi jokainen johtaja tarvitsee rinnalla kulkijan. Jonkun, joka auttaa tutkimaan omaa sisintä myös johtajana, näkemään itsensä ja omat kasvun lähteensä kirkkaasti. Oppimaan sellaistakin uutta, jota pelkästään vessan peiliin katsomalla ei tule huomanneeksi tai tuntemaan sellaisiakin tunteita, joita ei yksin uskalla tuntea.
Kyky itsetutkiskeluun on muutakin kuin sisäsyntyinen ominaisuus. Se on taito, jota voi oppia ja jota voi yhdessä ammattitaitoisen coachin kanssa vahvistaa monipuolisesti niin, että ymmärrys omasta itsestä paitsi johtajana myös ihmisenä syvenee. Itsetuntemuksen kehittäminen yhteistyössä coachin kanssa kannattaa, sillä oman ajattelullisen prosessin, tunteiden ja tarpeiden tunnistaminen paineisissa tilanteissa auttaa johtajaa tekemään myös parempia päätöksiä.
Taito kuunnella itseään ja suhtautua itseensä myötätuntoisesti on ensiarvoisen tärkeä nyt, kun monet asiat haastavat tasapainoamme. Siksi johtajan on tärkeää muistaa, että kaikkea ei kukaan voi itse hallita. Usein elämä ja inhimillisyys nimittäin asettavat meille rajat tilanteissa, joissa ne itseltä unohtuvat. Ja hyvä niin, koska kenenkään ei tarvitse pyrkiä sankariksi. Joskus riittävän hyvä on tarpeeksi, varsinkin jos sen valitsee tietoisesti arvojensa ja itsensä tuntemisen varassa, omaa hyvinvointiaan kuunnellen.
Soile Roth
organisaatioiden ja johtajuuden kehittäjä, business coach
Second Self Oy
ICF Tampere on ICF Finlandin paikallisryhmä, johon tämän blogisarjan kirjoittajat kuuluvat. ICF on maailman suurin ammatticoachien yhteisö. ICF:n tavoitteena niin maailmalla, Suomessa kuin Pirkanmaallakin on edistää coachingin laatua ja ammattitaitoa.